Tänään soitin Lankiselle. ”Siellä sinä siis olet?” ”Niin, minä nyt toistaseksi…” ”Sinä siis yhä jatkat valhetta”. Äänettömyys. Kuulen että hän tuskasta on mykkänä. Vaadin häntä tulemaan luokseni selvityksille. Lupaa tulla tänään klo 7 säätytalolle.
Ulkoministerillä olin aamiaisella. Sain mielenkiintoisia tietoja. Selostetaan jälempänä.
Ulkoasiain valiokunnassa
Ulkoministeri luki sen pöytäkirjan joka oli tehty Helsingissä pidetyssä Suomen ja reunavaltain ulkoministerien konferenssissa.
Siirryttiin sitten Ahvenanmaan asiaan. Genevessä t.k. 10 pnä alkava neutralisoimiskonferenssi on julistautunut salaiseksi. Ei siis vielä saatu tietoja. Suomen puolesta on asiaa pidetty strategisena. Enckell valmistanut suunnitelman. Ahvenanmaan raportöörit asettuneet enempi ruotsalaisten ehdotuksen puolelle. Suomen puolelta annettu min. Enckelille ohjeet vielä valvoa Suomen etua.
Ahvenanmaan kysymyksen syntyessä ei Suomen puolelta siihen kiinnitetty asiallista huomiota: Salaisuutena: Ruotsi on julkisen toimintansa ohella harjoittanut salaista diplomatiaa, joka on hyväkseen käyttänyt Suomen hallituksen laimiinlyöntejä 1917 ja 1918. Juuri se, ettei todist. tuotu Suomen puolesta esiin, käytettiin hyväksi Ruotsissa selittäen, että Suomi oli Saksan hegemonian aikana valmis luopumaan Ahvenanmaasta. Selostajat ovat kysyneet: miten on selitettävä erinäisten Suomen valtiomiesten kirjeet.
Ruotsin taholta on usein viitattu siihen ettei Suomi voi pysyä itsenäisenä. Keväällä 1919 jätettiin Ruotsin puolelta Pariisin konferenssille selitys ettei Suomi koskaan kykene pitäm. yllä sellaista laivastoa joka takaisi Venäjää vastaan Suomen itsenäisyyden. Suomen siis täytyy kompromissata Venäjän kanssa. Venäjä tulee linnoittamaan Ahvenanmaan ja uhkaa Ruotsia. Suomessa on voimakas saksalaisystävällinen virtaus joka suhtautuu myötätunnolla Saksa-Venäjän yhtymiseen. Se vie Suomelta suverenisuuden mahdollisuudet, lisäten Ruotsin vaaraa. Mitään n. s. lehmäkauppoja Ranskan kanssa kauppapolit. josta Ruotsissa on paljon meluttu ei ole ollut olemassa. Suomella ei ole ollut mitään salaisia sopimuksia Ranskan kanssa.
Tärkeätä on että ratkaisu on tehty ilman Venäjää.
Mahdollista että Parisin sopimus v. 1856 koskeva Ahvenanmaan neutraliteettia, tulee uudistettavaksi.
Voionmaa: Minkälainen ruotsalaisten ehdotus Ahv. neutralisoim?
Holsti: Tullaan jakamaan eduskunnalle.
Ryömä: Mitä olivat ne Suomen valtion – myöntyvät lausunnot 1917–18?
Holsti: Ei tarkemmin tunne mutta oli raporttöreiltä kuullut että heille oli Tukholmassa näytetty sellaisia.
Ryömä oli otaks. olevan kyseessä m. m. Mannerh. lausuntojen Ruotsin hovissa.
Ei haluttu enempää keskustella tästä asiasta.
Suomen ja Venäjän välisistä suhteista ja niiden järjestelystä alotti ministeri Holsti nyt selostuksensa.
Karjalan kysymyksen kuuluvaisuutta sekakomitean ohjelmaan eivät venäläiset tunnusta. Vaativat Suomen luopumaan Kauko-Karjalan kysymyksestä sitä vastaan kun he ovat sallineet Suomalaisten uittaa tukkinsa Aunuksesta.
Ilmeisesti pelkäävät että Suomi auttaisi Aunukseen itsenäistä eduskuntalaitosta joka loisi siellä erilaisen järjestelyn kuin neuvosto-Venäjällä.
Luulee lähiaik. venäläisten kanssa saatavan aikaan työsopimuksen. Ei pitäisi julkaista näitä tietoja. Venäl. niskottelu aiheuttanut suuria turhia kust. Tullaan pyytämään lisävaroja.
Hakkila: mikä on Venäj. suomal. vankien asema?
Holsti: Esim. Puolal. ovat saaneet läh[ettää] apua Venäjän vankiloihin omilleen. Suomalaisilla ei ole samaa asemaa. Vaikutusvalt. suomal. punaiset vastustavat sitä. Hallitus yrittää. Ellei hallitus onnistu, aijotaan avustaa Pelastusarmeijaa.
Voionmaa on mielissään, että Karjalan asiaa valvotaan. Mutta häntä pelottaa jatkuvat rettelöt. On olemassa oleellinen ero Itä-K. koskev. sopimuksella kuin Suomea. Ei mitään painostusta.
Holsti selitti Voionmaalle sopimusta.
Päämin. Vennola: Nämä Suomen ja Venäj. välikysym[ykset] pysäht. tähän Karjalan kys. Näyttää että venäl. suost. selvityksen hankk[imisen] muod[ossa] ottamaan Itä-Karj. kysym. selvitt. sekakomitean työohjelmaan. Muut kys. siirt. sitten diplomaatista tietä ratkaistaviksi.
Tällä hetkellä kipeimmät vaatimukset: liikenneyhteys, sopimuskauppaprovissionit, karanteeniasia koska Suomessa vaadittu pitkä karanteeni aiheuttaa vaikeuksia ja siirtää liikenteen Ruotsiin jossa karantiavaatim. on luovuttu ja vihdoin Petsamon rajankäynti, jota eivät venäl. suorita.
Linna: Saanut sen vaikutuksen ettei venäl. halua rauhaa. Suomen taholta ei pidä tehdä mitään myönnytyksiä ellei Venäjä tee myönnytyksiä sille epäedullisissa kohdissa.
Keto ei ollut saanut ministeriselostuksista samaa käsitystä kuin Linna. Syy Kauko-Karjalan kysymyksen paikassa. Suomal. kanta ei ole ollut kiistaton. Luuli pääministerin selostaman kannan vievän oikeaan. Kysyy: luetaanko rauhansop. täällä niin, että Suomella on oikeus vaikuttaa Kaukokarjalan edustuslaitoksen muodostamiseen?
Vennola: Ellei sekakomitea saa asiaa sovituksi siirtyy se hallitusten väliseen ratkaisuun. Luulee että riitojen ratk. K-Karj. asiassa siirtyy Kansainliittoon.
Holsti eihän nyk. vaalitapa Kauko-Karjalassa vastaa tarkoitustaan. Osan valitsee yl. vaalit, toisen osan kommunistijärjestöt.
Ryömä. Pitäisi välttää pikkumaisuuksia. Varottaa.
Holsti Voionmaan kysym. vastasi, että Venäj. ja Suomen rauhan sopimus on registeröity Kansainliitossa.
Selitti Collianderin käsityksen kauppasuhteista Venäjään vääräksi.
Päämin: Syy siihen ettei suhteita (kaupall.) ole voitu Venäjään järj. on meissä ja venäläisissä.
Hakkila piti porvariston politiikan typeränä. Oli tavannut henkilön, joka tuli Kauko-Karjalasta joka kertoi että siellä venäläinen natsionalismi on suuri. Taloud. asiat järjes.
Alkio hyväksyi hallituksen toimintasuunnan pääasiassa. Huomautti Ryömälle, että venäläisten kanssa on vaikea tulla toimeen, ryssä on edelleen ryssä vaikka sen voissa paistais. Ne tekevät meille kiusaa. Karjalan autonomiaa on ollut valvottava. Kuinka vaikea on päästä ryssäin kanssa keskinäiseen yhteisymmärrykseen osoittaa sekin etteivät sosialidemokraatit ole päässeet mihinkään, edes aatteelliseen sopimukseen bolshevikien kanssa. – Rauhansopimuksen registeröiminen Kansainliitossa, joka nyt oli ilmoitettu tapahtuneen, olisi ehdottomasti ilmoitettava eduskunnalle ja julaistava Suomen lakikokoelmassa.
Istunto päättyi.
Ryhmäkokous. Otin lujalle miehiä liiallisesta lomailusta.
Lankinen tuli luokseni. Nolona. Väitti edelleen, vaikka epävarmana, että hänellä on asevelvollisuus edessä pari kuuta. Vaadin todistuksia. Lupasi. Selitin etten voi luottaa häneen. Väitti ettei hän ole gulasheerannut Vaasassa, ainoastaan kantanut Kotituotteen saatavia. Sanoin että me emme nyt enää odota häntä Ilkkaan vaan järjestämme asiat muuten. Rauhallisella mielellä erosimme.
Hän kertoi Juutilaisen olevan kovin sairaana ja aivan murtuneena ”Maakansan” sovinto-oikeuden tuomiosta, jossa hänet on tuomittu 16000 mk provissionien takaisin korvaamiseen. Pelkää että se nyt heti haetaan ulos. Käskin lohduttaa että minä teen kaiken voitavani estääkseni sen.
Kohta sen jälkeen puhuttelin Manneria ja Piitulaista asiassa. Vaadin että ulosotto on estettävä. He lupasivat. Kuulin että karjalaiset olivatkin sitte pitäneet kokouksen ja kirjoittaneet Viipuriin, että toimenpide on estettävä!