Yhtä harmaa mieliala kuin eilenkin. Kaikki ratkaisut tuntuvat lykkäytyvän ijankaikkisuutta kohti. Olen toivonut jo Pääsiäiseksi ratkaisua, mutta mahtaneeko tulla Vapuksikaan?
Maitojono-keskusteluja
Muuan palvelijatar, jonka sisaren mies on rintamalla ollut punakaartilainen, oli kertonut tämän puhuneen:
Punakaartilaisia pitäisi täältä lähettää rintamalle, mutta ei ole aseita. Odotetaan palaavia joukkoja lomalle, joilta saataisiin aseita, mutta niitä ei tule.
Nyt on Helsinki saksalaisten uhkaamana, eikä täällä ole väkeä vastustamaan ja rintamalla tarvitaisiin lisää.
Vilppulan rintamalla on hirveästi kaatunut miehiä punaisilta.
Täällä vartioivista pk;sta: ’’Kelpaa niiden täällä repiä suutansa jotka kiväärin kanssa katuja kävelevät ja nurkissa tähystelevät. Mutta toista se on rintamalla”.
Täältä ollaan hyvin haluttomia lähtemään rintamalle.
Suhteemme Svinhufvudin hallitukseen.
Ryhmässämme Luopajärvi, Lantto, Juutilainen, Niukkanen ja Haapanen olivat sangen epäluuloisia Svinhufvudin hallitusta kohtaan alusta asti. Toisinaan se teki kiusallisen vaikutuksen. Esim. Luopajärvi sai tuon vastenmielisyyden ilmeisesti siitä, että hänestä oli kysymys tulla maanviljelystoimituskunnan päällikkö. Ja kun siihen sittemmin tuli Kallio ilmeisesti toisten senaattorien vaikutuksesta, katkeroittui Luopajärvi hieman myöskin Kallioon. Eikä ilman syyttä. Siinä oli jotain. Kallio tiesi, että ryhmä näissä oloissa olisi mielummin nähnyt, että hän pysyi miehuullisesti kiellossaan, vaikka ei ryhmä sitä saattanutkaan suoraan sanoa. Silloin jos Kallio olisi jäänyt pois, olisi ollut parempi myöskin vaatia Setälää pois, sillä häntä koko ryhmä yksimielisenä katsoi aivan sopimattomaksi senaattiin – edellisessä senaatissa noudattamansa politiikan ja yleensä horjuvan luonteensa vuoksi. M.m. hän oli vihapäissään vaatinut perustuslakikomiteaan hallitusmuoto-mietinnön julaistavaksi. Ja se oli meistä rikos.
Mutta sitten kun senaatti tuli muodostetuksi katsoimme me, että sitä olisi nyt pidettävä rehellisesti pystyssä.
Kuten sanottu, ylempänä mainitut henkilöt ryhmässämme usein osottivat halua yhtyä sosialisteihin prikkaamaan senaattia. Sellaiseen olisi ollut vireillä olevain kysymysten johdosta mahdollisuus, jolloin senaatti olisi, luullakseni, mielellään kaatunut.
Mutta jos tätä valtioviisautta noudatettiin ja kaadettiin senaatti joulun edellä, tahi jälkeen, ja silloin olisi sattunut tämä vallankumous, ei olisi ollut ketään joka olisi ruvennut johtamaan taistelua vallankumousta vastaan!
Silloin olisi ollut kaikki menetettyä. Ja me, me olisimme kantaneet ratkaisevan syyn.
Minun tarkoitukseni oli alusta asti tueta tätä hallitusta niin pitkälle kuin mahdollista. Ja niin me teimmekin.
Svinhufvud ja Jalmari Castrén ilmoitetaan Berlinistä tulleessa sähkösanomassa, olevan Berlinissä.
Kauppakorkeak. joht. tri Rosenqvist on murhattu. Oli ensin puhelimitse tiedusteltu onko kotona ja ilm. oltavan ystäviä. Sitten oli tullut punakaartilaisia, vieneet. Aamulla tavattiin kadulta ammuttuna.
Saksalaisten huhutaan olevan Turussa, Naantalissa, Suursaaressa, Haminassa jnep.
Alan epäillä etteivät saksalaiset sittenkään tule tänne.
Minä epäilen nyt kaikkia!
Saksalaisen arvost. Mannerheimin armeijasta. Täällä kerrotaan olevan joitakin saksalaisia upseereita, jotka ovat olleet tarkastam. Mannerheimin joukkoja. Kuuluvat pitävän niitä hyvin heikkoina, varsinkin varustusten puolesta.
Ryssäläinen lentokone on tänään hyrrännyt kaupungin yläpuolella.