Ryhmässä. Alote sotavahinkojen korvaamisesta, myös-kin kaatuneitten jälkeen jättämien les-kien ja orpojen avustamisesta, päätettiin tehdä.
Jääkärien asemaa koskeva alote päätettiin nyt jättää koska komitea kokoontuu huomenna. Ellei asia edisty, tehdään tuonnempana välikysymys.
Kieltolakiasiassa ei katsottu olevan syytä nyt tehdä esitystä, koska viime valtiopäivillä jo toisessa lukemisessa oli laki hyväksytty ja se tulee sitä tietä uudelleen esiin. Ryhmän edustajat Talousvaliokunnassa velvoitettiin vaatimaan asia käsittelyn alaiseksi.
Henkiraha-asiassa päätti ryhmä yksimielisesti että kannatetaan miehille 5:- ja naisille 3:- henkirahaa.
Elintarvehankinta-asioista koko laajuudes-saan harkitsemaan välikysymystä, asetettiin valiokunta: Alkio, Juutilainen, Joukahainen, Loukko, Raatikainen, Lantto, – Alkio kokoon kutsujana.
Komitea kokoontui heti ja päätti ryhtyä toi-miin tietojen hankinnan jakamisesta. Tie-to-jen hankinta-jaostoon valittiin Joukahainen, Juutilainen, Loukko ja Raatikainen. Kun he ovat saaneet tietoja, ilmoittavat he puheenjohtajalle komitean kokoon kutsumiseksi.
Asevelvollisuus-asia otetaan seikkaperäisen käsittelyn alaiseksi ryhmässä tänä iltana klo 7.
Perustuslakivaliokunta otti sihteerikseen lakitiedetten kandidaati Kailan.
Sihteeri sai toimekseen ottaa selko niiden sosialistiedustajain kohtalosta, jotka kapinan jälkeen eivät ole tulleet eduskuntaan, mitä heistä tiedetään.
Kansanvalistuskomiteassa jatkettiin tänään. Törmäys Fribergin ja Sireliuksen -kanssa.
Ryhmässä keskusteltiin seikkaperäisesti asevelvollisten palvelusajasta. Sotaministeri memoriassaan puoltaa 2 vuotta, mutta äsken Pärmi sanoi että 1 ½ vuotinen kurssi riittää. Vuorimaa puolsi 1 ½ vuotista. Venäjä on voimaton. Rauhanneuvottelut kieltävät Venäjän hyökkäämästä. Siltä taholta ei siis ole syytä hyökkäyksiä pelätä.
Kallio: Koko palvelusaika riippuu armeijan suuruudesta. 10,000 miestä, jonka 1 palvelusvuosi tuottaa, ei riitä, kun aika on näin levoton. Armeija kokonaisuudessaan tulisi aina vuoden kuluttua muuttumaan. Siitä huolimatta voi se tulevaisuudessa riittää. Mutta nyt, kun on kyseessä vain paikkaus, joka kestäisi väliaikaisesti. Puollusti 2 vuotista aikaa.
Mieluisammalta tuntuisi vanhan lain paikkaus kuin uuden säätäminen.
Takkula esim. huolettomuudesta mainitsi, että Kempeleestä on vain 2 miestä sotaväessä, muut ovat tulleet kotiin.
Raatikaisen oli saanut uuden puollustamisen kannalle Erkko, joka oli arvellut, ettei vanhasta saa paikkaamalla. Puolsi ainoastaan korkeintaan 1 vuoden palvelusaikaa. Mielummin lyhyempää. Asia on tietysti väliaikainen. Mutta asian tällä kannalla ollen tuntuisi sopimattomalta asettua hänen ihanteensa kannalle, koska Venäjältä voi tulla hyökkäys. Jos lähdetään sotaministeriön mukaan laatimaan armeijaa, niin mitä perkelettä me teemme sellaisella armeijalla.
Relander oli vanhan paikkauksen kannalla siksi, että sitte uudessa edusk.ssa saadaan varmasti uusi laki. Kannatti Vuorimaata siinä, että vapautettujen olisi maksettava vero.
Alkio yhtyi Venäjän armeijan malliin nähden Raatikaiseen. Hänen periaatteensa mukaan olisi järjestelmän pohjaksi asetettava kansan miliisi, jolloin vain olisi pienempi vakinainen sotaväki, mutta miehistö harjoitetaisiin kotipitäjäissään. Se tulisi halvaksi ja pitäisi sotamiesten mielialan kunnossa. Sota-aikana voisi tarvittavat määrät kutsua kokoon. Suojeluskunnat voisi tällöin hävittää. Vakin. palvelus voisi olla 1 ½ vuotta.
Nyt ei pitäisi koko asevelvollisuuslakia uudistaa, vaan olisi kenties vain palvelusaikaa koskeva muutos tehtävä. Se voisi olla 2 vuotta.
Tulevana vuotena voitaisiin olla valmiimmat säätämään sotaväkilaki kansanmiliisin pohjalle.
Alkio ehdotti tarkastettavaksi mitkä pykälät vanhassa laissa olisi korjattava. Komitea. Edustajat valiokunnassa vastust. ehdottomasti uuden lain käsittelyä.
Ryhmä päätti hyväksyä tämän. Samoin palvelusaika lyhennettävä 1 – ½ 2 vuoteen. Ikärajan puollustettiin 20 vuodeksi. – Valiokunnan jäsenet velvoitettiin toimimaan Alkion ehdottamassa komiteassa ja selvittää tämä itselleen jo huomiseksi. – Vapaaehtoisille on rintamapalvelus luettava hyväksi, kaksin kertaisena.
Käyntiä Amerikan konsulaatissa selostin ryhmälle, vaatien ettei siitä saa mitään virkkaa näiden seinien ulkopuolella, koska olin antanut kunniasanani, ettei niistä kerrota.
Ryhmä päätti että on tehtävä välikysymys kohta mitä hallitus on tehnyt tahi aikonut tehdä että Suomi saisi tulla edustetuksi rauhankongressissa?
Amerikan Yhdysvaltain konsulaatissa otti meidät vastaan sekä pääkonsuli että varakonsuli. Molemmat ummikko englannin kielisiä. Tulkkina toimi konsulaatissa palveleva suomalainen neiti, joka osottautui sangen älykkääksi. Alussa konsuli asetti jyrkän vaatimuksen ettei keskustelusta saa tulla mitään sanomalehtiin. Annoin sanani. Kysyin sitte järjestyksessä seuraavia asioita:
Mille kannalle asettuvat Yhdysvallat Suomen itsenäisyyden tunnustamisen suhteen? – Se lykätään rauhan kongressin jälkeen ja tulee riippumaan siitä mitä kansa Suomessa tahtoo. Se edellyttää, että kansa sitä ennen uusissa vaaleissa saa puhua.
Mutta jos nyt tunnustaminen jää näin kauaksi, kaiketi sitten on itsenäisyytemme rinnalla olemassa joku toinen mahdollisuus? Aikoisiko Amerikka, kenties, yhdistää meidät uudestaan bolshevistiseen Venäjään?
Vastaus. – Eihän Amerikka suosi bolshevismia.
Sanoin: – Mutta muuta vaihtoehtoa ei ole. Kuvailin sitte laajemmin asemaa. Suomessa ei kukaan halua Venäjään yhdistämistä. Eräillä sosialistijohtajilla, jotka nyt ovat Venäjällä, oli se halu vain siksi, että he toivovat bolshevistisen ohjelman Suomessa voitavan toteuttaa vain Venäjän liitossa. Kuvailin kansallisuusvastakohtia ja Suomen vuosisataisia kärsimyksiä.
Vastaus: – Amer. ei tahdo yhdistää Suomea Venäjään, mutta se ei ole vielä kantaansa määrännyt.
Tuleeko Amer. ryhtymään bolshevismia vastaan taistelemaan Venäjällä? – Sitä tehdään.
Mille kannalle Amer. hallitus asettuu Suo—men osanoton suht. rauhan konferenssiin? – Pitkän keskustelun perästä: jos täällä eduskuntaryhmien tai uuden – ei nykyisen – hal-lituksen toimesta tehdään alote, liittou-tu-neitten valtojen edustajat täällä silloin kokoontuvat, tekevät ehdotuksensa ja lähettävät sen hallituksilleen.
Elintarpeiden saanti? – Niitä saadaan noin 10 päivässä sen jälkeen kun on muodostunut uusi hallitus, joka ajaa puolueettomuuspolitiikkaa.
Lopuksi lupasi konsuli sähköttää keskustelusta Yhdysvaltain hallitukselle heti. Sain sen vaikutuksen että hänelle oli keskustelu paljon valaissut asemaa joka suhteessa ja että hallituksemme oli lyönyt laimiin kokonaan hankkia Amerikan vaikutusta edustuksemme aikaan saamiseksi rauhankongressissa. Hän pyysi että pian tulisimme uudestaan. Vakuuttivat että minun kantani ja puheeni eduskunnassa ovat Amerikassa saakka tunnetuita ja he hyväksyvät täydellisesti kantani. Kiitimme ja läksimme.
Senaatissa Delegatsioni.
Svinhufvud ilmoitti että Repolassa oli ta-pah-tunut, että sinne oli lähetetty suomalaista sotaväkeä. Ne olivat menneet rajalle asti, mutta eivät siitä eteen päin, koska se on laitonta. Repolassa, joka on päättänyt yhtyä Suomeen, voi bolshevismi päästä valtaan. Siellä on entisiä joukkoja ollut englantilaisten hiljaisella suostumuksella. Nyt tahdottiin eduskuntaryhmiltä kysyä, miten oli meneteltävä. Repolassa on ollut 200 – 300 miestä ja väestö hyvin tyytyväisiä. Bolsevikit eivät ole hyökänneet. Tästä oli ilmoitettu myös Englannin konsulille. Englannin vastaus ei ollut myöntävä ei kieltävä joten otaksuttiin että Englanti salli sen. Nyt tahdotaan kysyä: onko tuo joukko pidettävä Repolassa vai ei? Rajalla oleva joukko olisi valmis menemään jos eduskunta sen päättää.
Stenroth arveli, ettei Englannin hallitus tulisi sekaantumaan asiaan.
Sotaministeri Thesleff arveli, että miehet menisivät rajalta Repolaan, jos ne saavat täältä käskyn.
Kairamo: Sen kautta kun Suomi on jo lähettänyt joukkoja Venäjän rajan yli, oli se jo asettunut suojaamaan karjalaisia, joten vetäytyminen siitä nyt alentaisi Suomen arvoa. Tapahtuma sotaväen taholta oli arvelluttavaa laatua, varsinkin, jos sotilaat kuuluivat lainkuuliaisiin joukkoihin. Katsoi mahdolliseksi Estlanderin ehdotuksen panna sinne palkattuja vapaaehtoisia. Tehtävä rajan suojaamiseksi mitä voi.
Alkio piti arvelluttavana sitä jos toimenpide aiheuttaisi selkkauksia Englannin kanssa. Olisi siitä saatava selvyys.
Paasikivi. Kyseessä ei ole nyt uusien alueiden miehitys vaan miesten vaihto. Jos saataisiin Englannilta lupaus että he suojelevat Repolan rauhaa, silloin kernaasti voitaisiin ne kutsua pois. Mutta voisihan asian uudelleen ottaa esiin keskusteltavaksi Englannin konsulin välityksellä.
Stenrothin mielestä ei nyt otetaisi asiaa uudelleen puheeksi Englannin kanssa. Se näyttäisi kun olisi kyseessä aivan uusi asia. Engl. voisi sen kieltää. Mutta se, että meillä olisi edes yksi asema miehitettynä Venäjän Karjalassa, se tarjoisi meille rauhan neuvotteluissa ja Karjalan kysymyksen ratkaisemisessa erinomaisen edun. Sillä voi olla suuri valtiollinen merkitys. Parhaiten järjestyisi asia, että pari Karjalan edustajaa lähtisi sinne.
Erkko. Jos on täysi varmuus että Repolan kansa ha-luaa näitä joukkoja, niin apua olisi annettava. Mutta jos asia on niin, että Repolassa, samoin kuin Uhtual-la olisi meikäläisiä vastassa oman kunnan punaisia, silloin olisi puuha epävarma. Arveli Estlanderin ehdotusta palkattujen vapaaehtoisten lähettämisestä parhaaksi.
Vrede. Kysymys siitä, uhkaako myös Suomea vaara. Ellei silloin asevelv. lain mukaan ole pakko sinne mennä. Mutta sotaväki on kieltäytynyt ja se on sotakurin kannalta arvelluttava asia. Ei ymmärrä miten se on selvitettävissä.
Haataja kysyi mitä laatua sotilaat ovat jotka ovat kieltäytyneet ja missä he ovat?
Thessleff. Johtajat parhaita jääkäriupseereita, joukot Sortavalan joukkoja, nuorempaa kutsuntaa.
Haataja ei huomannut laittomuutta siinä, jos sotilaat viedään rajan ylikin. Mutta pantakoon nämä rajansuojelijoiksi ja palkattakoon parisataa miestä Repolaan.
Juutilainen yhtyi Erkkoon. Pitäis ottaa selville kenen puolella on laki.
Paasikivi piti sotamiesten Repolaan menokieltoa agitatsionin tuloksena. Oli hämmästynyt kuullessaan tästä kieltäytymisestä.
Svinhufvud oli aivan varma siitä, että laki oli tässä hallituksen puolella, sillä rajaa ei suojella puollustamalla rajalla, vaan tällainen tapaus on rajan puollustamista myös. Siitä, miten tämä asia on käsiteltävä, on eri mieltä. Hän on tällä kannalla.
Kallio. Sanomalehdistössä oli ollut tieto että Englannin hallitus kielsi rajan yli menon. Suomen hallitus oli luvannut apua repolaisille ja sitä on annettava. Vaarallista on sallia joukkojen kieltäytymistä. Eikö ole ajateltavissa asian järjestelyä englantilaisten kanssa? Ehkä olisi toimittava niin että sinne sitten lähetetään palkatuita joukkoja. Hallituksen arvovallan säilyttämisen vuoksi olisi miehistö saatava tottelemaan.
Lundson. On saatava selko, tahtovatko repolaiset itse edelleen asian järjestelyä näin. Sotilaiden kanssa olisi toimittava sovinnossa. Olisi sotilaille esitettävä asian moraalinen puoli. Ei edustajia. Asia olisi esitettävä Englannin edustajalle. Ellei Englanti suostu, jää se siveelliseen edesvastuuseen.
Stenroth. Jos me nyt vetäisimme joukkomme pois Repolasta se olisi arvelluttava poliittinen erehdys. Parhaillaan käytäne Lontoossa neuvotteluja Itä-Karjalan Suomeen liittämisestä. Jos nyt sanomalehdet levittävät uutisen, että Suomi on vetänyt nämäkin joukot pois Itä-Karjalasta, se merkitsee, että asia selitetään niin, että me olemme luopuneet Itä-Karjalasta.
Hahl hyväksyi ulkominist. ajatuksen, ettei enää tässä asiassa käännytä Englannin puoleen. – Häpeä olisi, jättää Karjalan väkeä pulaan. Sovintotietä sotaväen päällystö voinee asian järjestää.
Vrede. Lain mukaan voidaan maanpuollustajia viedä rajan yli. Sotamiesten asia ei ole ratkaista mikä tässä on laki. Ratkaisu menettelystä on päällystön asia.
Thesleff. Tämä on kiihotustyötä. Se on tapahtunut jo toisen kerran. Valtionh. olisi nyt saatava sotaj.
Alkio. Meidän asiamme tässä neuvottelussa on ratkaista asian periaatteellinen puoli. Laillisesti on asia selvä. Rajan puollustuksessa on pakko mennä rajan ylikin. Repola on siis asiallisesti Suomen aluetta. Onkohan, ettei sotamiesten kieltoon ole vaikuttanut ruoan puutteen pelko? Hyväksyy Lundsonin puoltaman moraalisen sovittelun. Valtionhoitajan sähkösanoma voisi jo vaikuttaa. Asiallisesti jää kysymyksen järjestely sotapäällystölle.
Paasikivi. Meidän on pitäminen kiinni siitä että me olemme sotatilassa Venäjän kanssa. Muuten olemme pakotetut maksamaan heille satoihin miljooniin nousevan sotasaaliin.
Juutilainen valitti että sotaväki osoittaa tottelemattomuutta. Mutta hänellä on hallussa pari päiväkäskyä joissa on agiteerattu monarkiaa. Se on antanut sotaväelle aihetta politikoida.