Michelsén oli iloissaan ja kiitollinen kun ilmoitin hänelle että olen nyt vapaa hänen kanssaan keskustelemaan talon kaupasta. Ilmoitin hinnaksi 100,000:- Kysyi alennusta. Ilmoitin etten alenna. Tuntui ettei hän siitä suuria vaadikaan alentamaan. Lupasin etten ryhdy nyt muiden kanssa kauppoihin. Hän kiitti ja tuntui ottavan asian vakavasti kiini. Paavolta sain kirjeen jossa hän valittaa vaikeuttaan päästä alkuun. Pojan levottomuutta pidän hyvänä merkkinä siitä, että hän ottaa asian vakavasti.
Olimme Liukku-Tuomaan emännän hautajaisissa. Lämpöistä tavata monia vanhoja ystäviä ja tuttuja.
Illalla kävimme Aaroni Koskisella.
Alkiomäen yli menevästä tiestä sovimme Juho Söörinki nuoremman kanssa niin, että minä saan sen muuttaa menemään itä-eteläistä rajaa. Hän suostui siihen kohta. Lupasin laittaa kivet ammutuiksi oman maani kohdalta, mutta sanoin etten minä mene hänen metsäänsä tietä raivaamaan kun en tiedä miten hän tahtoo.
Siihen ei hän vastannut mitään. Muuten hän tunnusti että nykyistä tietä on pehmeytensä vuoksi mahdoton kulkea rattailla.
Keskustelumme todistajina olivat Aaroni ja Lyyli Koskinen.