Saa nähdä syntyykö Lontoossa konferenssi jossa Venäjän asia lopullisesti ratkaistaan? Tuskin. Minun käsitykseni tilanteesta on nyt:
Venäjän bolshevikit tuntevat olevansa mahtavia maailmanherroja, muserrettuaan puolalaiset. Ne tuskin menevät Lontooseen niillä ehdoilla joilla Englanti aikoo kutsua. Mutta Venäjän talouselämä on niin lamassa ettei Venäjä pitkää aikaa voi olla kukkulinnan herrana rikkatunkiolla ilman länsivaltain suostumusta. Ranska ja Englanti epäilemättä jatkaisivat sulkua nyt. Mutta mitä tekee Amerika? Se voi sen murtaa. Rientävätkö Englanti ja Ranska mukaan tekemään kauppa[a] bolshevikien kanssa? Vai paneeko Englanti kaapparilaivansa ottamaan haltuunsa Venäjälle uivia kauppalaivoja, julistaen jatkuvaa sotaa? Vaikea ratkaista. Pikemmin uskon että saarto lopetetaan ja kauppa aletaan.
Se synnyttää Venäjälle uuden tilanteen. Porvarilliset ainekset alkavat koota voimiaan. Varmasti pannaan toimeen kapina bolshevikkeja vastaan. Silloin syntyy siellä sisällinen sota. Venäjä heikontuu uudestaan.
Nyt alkavat Venäjästä eronneet valtiot uudestaan toimia, saadakseen vapauden ne, joilla sitä ei vielä ole, sekä korjatakseen rauhanehtojaan ne, joille ne eivät ole tyydyttävät.
Tosiasiassa ei ole pantava suurta arvoa niille rauhansopimuksille joita bolshevikien kanssa nyt allekirjoitetaan. Ne eivät pidä niitä arvossa.
Kun Suomen ja Venäjän neuvottelut ovat nyt katkenneet Tartossa pariksi viikoksi on noussut kysymys jatketaanko niitä enää ollenkaan Tartossa vai odotetaanko Lontoota.
Minun luullakseni on kyllä syytä jatkaa Tartossa ja koettaa, sillä on syytä olettaa että Lontootarjouksen väliintulo vaikuttaa meille eduksi sen, että haluavat kanssamme saada nopeammin rauhan. Jos he saavat rauhan Suomen kanssa, lujittaa se varmasti heidän asemaansa Puolaan nähden.
Mutta siitä huolimatta voimme mennä Lontooseen myös. Olen siis jokseenkin samalla kannalla kuin S. Sosialidemokraatti eilisessä kirjoituksessa loppuponnessa.
Joka tapauksessa on mentävä myös Englantiinkin. Meidän on pidettävä lujasti kiinni Englannin ystävyydestä. Sillä ainoastaan sieltä voimme toivoa lujaa apua ryssän laivastoa vastaan.
Luulen kuitenkin että Venäjän sisällinen kamppailu joka kyllä alkaa pian aselevon jälkeen tuo paljon uutta selvyyttä asemaan.
Mitä tulee Ahvenanmaan kysymykseen se arvatenkin lykätään. Mutta lopulta jää meille.