Ulkoasiain valiokunnassa Vuorimaa teki erinäisiä muistutuksia, joihin Vennola vastasi. Vuorimaa ehdotti uuden ponnen. Voionmaa merkitsi että Vmaan ponsi merkitsee rauhansopimuksen hylkäämistä.
Vuorimaan pontta ei kannatettu.
Vuorimaa ehd. hylättiin 13 ä 2 vastaan.
Rauhansopimus ja ponsi hyväks. 12 ä 3 vastaan.
Lain käsittely.
Nevanlinna: ehdottaa että eduskunta lain muodossa hyväksyy rauhansopimuksen. Eduskunnalla on oikeus estää rauhansopimuksen voimaantulo, mikäli se koskee lain muutosta, siinä järjest. kuin lainsäätämisestä säädetään.
Alkio valittaa ettei asiasta kuultu perustuslakiv. lausuntoa. Laki säädettäne, ei rauhansopimuksen hyväksymisen johdosta, joka ei sitä tarvitse, vaan sitä varten mikäli sopimus muuttaa lakia. Ei ole varma onko sääd. tavall. vai perustuslain muut[amisen]. muk. järj. ’’Sikäli” sanan edelle ”myöskin”.
von Vendt pääas. Nevanlinnaa. Kannatti Alkion ’’myöskin.’’ Teki ponsiehdotuksen lakiesitystä vastaan.
Pääministeri vastusti ’’myöskin’’ sanaa. Selvennys olisi ’’lakina voimassa.’’
Voionmaa. Hallituksen ehdotus on miellyttänyt. Sisältää oikoteitä. Vastaiseksi oikeusministerin, päämin. ja oik. kanslerin kannalle, että rauhansopimuksen hyväksymisellä se tulee jo lakivoimaiseksi. Sitä vastoin Nevanlinna vaatii lain käsittelystä määrättyä käsittelymuotoa. Mutta kansainvälinen sopimus tulee oikeusvoimaiseksi jo ilman lainsäätämistoimenpidettä. Hallitukselle voidaan kuitenkin luovuttaa toimeenpanovaltuus asetuksien antamiseen.
Ehdottaa, että lain sijasta hyväksyttäisiin oikeuskanslerin ponsi:
Rauhansopimuksen toteuttamiseksi annetaan Hallitukselle toimeksi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Helo. Voisi kysyä perustuslakivaliokunnan juristien mielipidettä. Voidaan hyväksyä joko hallituksen ehdotus, tai oikeuskanslerin. Kannattaa hallituksen esitystä.
Pääministeri Nevanlinnan lakiehdotuksen johdosta, että sekin voisi käydä laatuun kenties, mutta silloin täytyisi sopimus sisällyttää tekstiin. Mutta hallituksen esityksen mukaan eivät kaikki sopimuskohdat saisi lainvoimaa. Onkohan tarpeellista mennä lainmuodolla sitomaan useampia rauhansop. kohtia kuin on tarpeellista?
Ryömä. Hyväksym[ällä] ponsi hyväks[ymme] rauhan, mutta lain hylk[äämällä] voimme sen peruuttaa. Näyttää että näiden mahdollisuuksien varalta on siirryttävä kokonaan pois tältä kannalta.
Hallitusmuodon mukaan presid. päättää sodasta ja rauhasta edusk. suostumuksella. Edusk. on se siis vain hyväksyttävä – Asettuu oikeuskanslerin kannalle. Kannattaen Voionmaata, ehdottaa hieman uudist. ponnen, hyläten lain, näin:
että eduskunta valtuuttaisi hallituksen ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin rauhansopimuksen toteuttamiseksi.
Pääministeri. Hallituksen tarkoitus ollut että lain hyväksyminen kävisi ponnen edellä. Mutta jos se tapahtuu jälkeen, voi se saattaa lain aikaansaamisen vaaraan. Peruskysymys: mikä merkitys sopimuksella on sopimuksena? Tullut siihen, että jos ponsi hyväksytään ensin, niin edusk. voi olla hyväksymättä lakia. Siihen ei oikeastaan pakota muu kuin loogillinen välttämättömyys. Oikein menettely että ensin hyv. laki ja sitten vasta ponsi, joka tarkoittaa koko sopimuksen hyväksymistä.
Vuorimaa samaa mieltä kuin ed. Juutilainen, että hallituksen tulisi antaa eriesityksiä lain muutoksiksi. Ehdottaa että tarkemmat määräykset annetaan asetuksella. Ponsi.
33 §. Vennolasta oikeuskanslerin kanta täysin lain mukainen. Muuten voisi vähemmistö edusk. jatkaa sotaa. Asia on siis ratkaistava yksinkert. äänten enemmistöllä.
Kannattaa oikeuskanslerin pontta ja menettelytapaa.
Voionmaa ehd. että pyydetään prof. Hermanssonin lausuntoa.
Mantere. Eduskuntahan ei voi rauhansop. asiallisesti käsitellä. Mutta kuten Vennola on sanonut, vähemmistö voisi jatkaa sotaa. Voisi olla että 1/6 voisi estää rauhan. Yhtyy Vennolan ehdotukseen.
Pääminist. On arveluttava saada näin oikotietä säätää lain muutoksia. Pysyy hallituksen esityksen kannalla. Voisi kyllä pyytää prof. Hermanssonin lausuntoa.
Nevanlinna selittää ja puoltaa ehdotustaan lain muodoksi. Rauhansopimusta ei voisi ottaa lakiin.
Päätettiin monistaa tehdyt ehdotukset, sekä pyytää professori Hermanssonin lausuntoa kiistanalaisesta asiasta.
Uusi kokous jää riippuvaksi tästä lausunnosta.
Rauhan neuvottelujen asiakirjojen tarkastus Ulkoministeriössä.
Elok. 17 plä Paasikiven sähkös. jossa pyydetään lupaa luovuttaa Petsamoa vastaan Seiskari, Lavansaari, Peninsaari sekä kieleke Karjalan kannakselta. – Vastauksessaan hallitus kielsi tämän, vedoten eduskunnan ulkoasiain valiok. ja edusk. sananvaltaan.
Hallituksessa käsiteltäessä elok. 3 p. rauhanohjelmaa, lausui Paasikivi Suomen neutralisoimisperiaatteen, sekä samalla Pietarin neutralisoimisen tärkeyden.
Mutta tätä, Pietarin neutralisoimista, ei rauhanneuvotteluissa ole vaadittu.
(Rauhan allekirj. tilaisuudessa ei Paasikivi maininnut mitään Repolasta ja Porajärvestä.)
Valtioneuvoston ylempänä mainitussa istunnossa huomautti min. Söderholm tarp[eesta] kieltää kiihotus Suomessa, mutta valtioneuvosto jätti asian neuvottelukunnan harkinnan varaan.
Itä-Karjalan itsemäär. oikeuden suhteen Vennola oli jo taipuvainen myöntymään Venäjänkin alla ”laajaan maakunnalliseen itsehallintoon.’’ – Holsti vaati kiinni pidettäväksi Suomen luonnollisista rajoista Laatokka – Syvärijoki – Äänisjärvi – Vienanmeri. Ainoast. viime tapauksessa komitean ehd. kansallisuusrajaan peräydyttävä. – Voionmaa vastusti ehdottomasti edell. rajalinjaa. Valtioneuvosto päätti jättää rauhanneuvottelukunnalle vapaan vallan ajaa Itä-Karjalan kysymystä sen mukaan kuin olosuhteet rauhanneuvottel. vaativat, olisi kuitenkin mikäli mahd. pyrittävä luonnolliseen rajaan. Hyväksyttiin Paasikiven ehdotus, että rajan lopullinen määrääminen kansanäänestyksen jälkeen jätetäisiin kansainvälisen komissionin tehtäväksi.
Kansanäänestyksen toimeen panosta hyväks. komitean ehdotus.
Surullinen tieto lehdissä, että Aukust Raatikaista on kohd. laivaan mennessä tapaturma joka voi viedä hengen.