Keskiviikk. 14. Toukok.
Aunuksen menoihin pyysi Luopajärvi 3 milj. mk.
Rahaministeri vaati esityksen antamista eduskunnalle jolloin tällaisia tarpeita varten pyydetäsiin 20 milj.
Söderholm ainoa lojaalinen keino pyytää eduskunnalta. Jos on niin kiire, ettei sitä voi odotaa, niin voi ajatella kääntyä valtiovarain valiokunnan tai ryhmien puoleen.
Kallio. Edusk. puoleen on käännyttävä, ellei budjetissa löydy sopivaa erää.
Luopajärvi arveli että tämä summa olisi kiireesti saatava ryhmien suostumuksella. Tulee maksamaan enempi kuin laskettiin.
Ramsay vaati ehdottomasti eduskuntapäätöstä.
Vennola: Eduskuntaryhmiltä kysyttävä rahasumman myöntämistä veljeskansojen avustamiseksi.
Kallio: Viron ja Inkerin asiat ovat selvät. Mutta Aunuk-sen asian on vienyt pilalle se että Aunuksen hallitus on suomalainen.
Vennola ei ollenkaan pitänyt tärkeänä Kallion muistutusta Aunuksen hallituksen suhteen.
Päätettiin, että asia esitetään ryhmille, 20 milj. asiana, myös sosialisteille.
Kouluhallituksen ruotsalaisen osaston perustaminen. Vastustin sellaista. S[amoin] Kallio. Lykättiin valiokuntaan: Soininen, Söderholm, Alkio.
Venäläisten maassa oleskelu. Valiokunnassa esitin eroavan kantani.
Muurmanilta oli sähkösanoma, jossa ilmoitettiin Tokoin lähteneen Muurmanilta laivalla päämääränä Suomi ja neuvottelut. Legionalaisten salaliitto englantilaisia kohtaan paljastunut. Suomalaisia ja karjalaisia johtomiehiä vangittu. Legionalaisten loppu pian odotettavissa. Ivo Ahava vangittu.
Venäläiskysymys valtioneuvoston epävirallisessa neuvottelussa. Sisäministeri selosti asiaa. Esitin ohjelmani.
Sotaministeri katsoi että asian yhteydessä on ratkaistava Pietarin kysymys.
Hahl kannatti sisäministerin ohjelmaa.
Voss-Skrader yhtyi minuun siinä että asia menisi ryhmiin.
Söderholm ja Vennola vastustivat asian esittämistä ryhmille, koska se on hallituksen asia.
Vennola lisäksi, että upseerileirejä olisi suotava olla edelleen rajallakin. Kohdeltava kestiystävyydellä ja vieraanvaraisuudella. Venäläisten tarkoituksena tällä kertaa vain Pietarin valloitus.
Ehrnroth samoin kuin sotaministeri: ensin ratkaistava kysymys suhteestamme Pietariin. Voi mennä niin että Suomi on mukana Pietarin valloituksessa. Ulkovallat voivat esittää vaatimuksia meidän oloihimme nähden. Hyviä suhteita siis säilytettävä. Upseerit voisivat olla itärajalla vielä sen lyhyen ajan minkä ovat. Muuten hyväksyy sisäministerin ohjelman. Siksi ennallaan, kun Pietarin kysymys on ratkaistu.
Kallio kaipasi sitä, että olisi pitänyt selvittää suhdetta Judenitshiin. Olisi yritettävä siirtää ulkomaille.
Vaatii Judenitshilta ’’vakuutta”. Ellei sitä saada, osoitettava yli rajan. Muutkin epälojaaliset samoin.
Vennola. Ei ole lainkaan saman tekevä, miten me järjestämme vastaiset suhteemme Venäjään, Venäjän markkinoista tulee kilpailemaan koko maailma. Teemme epäpoliittisen teon jos loukkaamme nyt venäläisiä. Antaisi herrain jäädä itärajalle. Tahtoisi selkoa onko venäläisillä suunnitelmia meitä vastaan? (Lvov!) Eroitus tehtävä upseerin ja upseerin välillä. Epälojaalit saisi passittaa mihin tahansa. Meidän täytyy vastaisen Venäjän kanssa luoda siedettävät olot.
Alkio: [jätetty suurehko tyhjä tila]
Jatkokeskustelussa illalla kannattivat Kallio, Soininen, Hahl, Castrén, Erkko Judenitshilaisten sallimista jäädä toistaseksi maahan. Minä vaadin jyrkästi Judenitshin ja hänen esikuntansa sekä upseerikokoelmien maasta viipymättä karkottamista. Olisi heti ryhdyttävä neuvotteluihin Englannin ja Amerikan kanssa lainojen saamiseksi ja paikan määräämiseksi mihin heidät viedään. Kaikki he katsoivat, että Judenitsh ei ole vielä tehnyt mitään jonka vuoksi hänet esikuntineen karkotettaisiin.
Luopajärven lausunnosta ei saanut selkoa mitä hän tähän astisesta ajatteli.
Voss-Skrader: Judenitsh oli edellisen hallituksen aika-na puuhannut Suomessa koota 30 – 40 tuhantisen armeijan.
Kallio arveli, että jos kielletäisiin rahat venäläisiltä, se veisi samaan tulokseen kuin Alkionkin vaatimus (Ei!).
Valden: Rahoja annettiin puoli milj. Paasikiven hallituksen aikana. Sittemin ei ole rahaa annettu, eikä myöskään sotilaallisiin tarkoituksiin.
Voss-Skrader tietää että kun uusi Venäjä rakennetaan, Judenitsh tulee vastustamaan Suomen itsenäisyyttä.
Kallio tahtoi lykätä kysymyksen upseereista toistaseksi.
Useat puolsivat upseerien siirtämistä rajalta sisä-Suomeen.
Alkio vaati jyrkästi venäläisten upseerien pois viemiseen maasta.
Luopajärvi piti mahdottomana niiden maasta vientiä.
Alkio väitti, ettei tähän asti ole tehty asiallisesti mitään, että ulkovaltain kanssa olisi neuvoteltu venäläisten sijoittamisesta ulkomaille.
Sotaministeri Ruhtinas Obolenski on määrätty tänään erotettavaksi tulli-passintarkastuksesta.
Alkio: Kysyi Sisäministeriltä, aijotaanko sijoittaa ryssiä pakkotoimin sisä- ja Länsi-Suomeen?
Ei voitu antaa varmaa vastausta. Mainittiin reservikasarmit.
Ilmaisin jyrkästi eriävän kantani. Selitin, että tästä voi tulla asia johon tämä ministeristö kaatuu.
Pääministeri hermostui. Minä samoin. Hän sanoi: Eihän tässä nyt .. joka päivä kuullaan tällaisia uhkauksia. Ei tässä kukaan…’’ Sanoin: Pääministerillä on velvollisuus kuulla myöskin yksityisen mielipide. Sen katson velvollisuudekseni sanoa.
Kahnaus oli hyvin kipakka.
Jäin yksin.
Olin saanut ensimäisen iskun siitä että rohkenin yksin vaatia selvää politiikkaa venäläisiin nähden.
Minä epäilen jo myöskin sisäministerin ja sotaministerin vaikuttimia. Sillä – he ovat liikemiehiä. Ja kumpanenkin pitää tarkoin silmällä liikesuhteita.
Pois lähtiessä pidätin pääministeriä ja kysyin: miksi hän oli tehnyt asian minulle persoonalliseksi?
Minä olin sanonut, että ministeristön kaataa kansan yleinen mielipide ja eduskunta, enkä tarkoittanut, että minä eroaisin. Ilmoitin että olin pitänyt hänen esiintymistänsä loukkauksena.
Hän kielsi tarkoittaneensa tätä. Kysyin: kuka oli uhannut eilen erota? Ei sanonut. Selitin että hänen sanoistaan saattoi käsittää senkin tarkoittaneen minua. Ei – hän oli vain kuullut. Ei sanonut kuka oli uhannut.
Sanoin: minun on tapa puhua suoraan. Kiihkeästi. Ellen saa mielipidettäni sanoa, silloin vaikenen.
Ei hän toki sitä!
Minä katson velvollisuudekseni.
Hän taas katsoo että kun koko ministeristö on toista mieltä yksi ei voi olla paljon viisaampi kuin toisetkaan. Hän oli vain…
Lupasi selittää toisille ministereille, vaati-muksestani, ettei hän ero-uhkauksista pu-hues–saan ollut tarkoittanut minua.
Luulen muuten, että Kallio oli taas kielinyt sen, mitä puhuin siitä, jos Mannerheim kieltäytyy vahvistamasta hallituksen esitystä hallitusmuodoksi. Kukaan muu ei sitä olisi tiennyt.