Soitin juuri Ståhlbergille. Hän on asemasta aivan samaa mieltä kuin minäkin. Hän tiesi kertoa, että Svinhufvud ja jotkut muut ajattelevat nyt sellaista, että jollei hallitusmuoto tule hyväksytyksi, niin otetaan käytäntöön 1772 vuoden hallitusmuoto ja valitaan kuningas.
Tasavaltalaispiireissä Eduskunnassa on hilpeätä mieltä siitä, että hallituksen suuri toivo Preussin prinssin saamisesta Suomen valtaistuimelle on rauennut, joten heidän täytyy lähteä kuulustelemaan pitkin Saksan maita mantereita kuka olisi halukas lähtemään Suomen kuninkaaksi. Yleensä ollaan sitä mieltä, että hallitusmuotopolitiikka on kärsinyt sangen huomattavan haaksirikon.
Itävalta-Unkarin ja Suomen välinen rauhansopimusesitys oli nyt vasta jaettu eduskunnalle määräyksellä että se pitää olla käsiteltynä ennen eduskunnan lomalle menoa.
Valiokunnan puheenjohtaja ilmoitti, että tämä sopimus oli allekirj. jo toukokuun lopulla, mutta vasta nyt saapuu eduskunnalle.
Delegatsionissa
Paasikivi: Lähetetty 2 lähettiä Saksaan kuulustelemaan mille kannalle siellä asetutaan Itä-Karjalan kysymyksessä, sekä hallitsijan henkilökysymyksessä. Saatu sähkösanoma jossa sanotaan: Poliittinen virasto Saksan päämajasta ilm. että monarkian toimeenpanemisen Suomessa katsoo Saksa päättäväksi eroamiseksi ententestä ja liittymiseksi Saksaan. Jos Suomi sellaisen laatii, on Saksa halukas avustamaan Suomea Itä-Karjalan saamiseksi.
Sen lisäksi ilmoitti, että on määrätty Heinäk. 20 päiväksi neuvottelut Suomen, Saksan ja Venäjän kesken Räävelissä, jossa Itä-Karjalan kysymystä käsitellään. Onnistumisemme riippuu Saksan kannatuksesta. Se on voimakkaampi jos meillä on monarkia. Asemamme tulee näissä neuvotteluissa vahvemmaksi, jos meillä olisi monarkia, kuin jos se on ratkaisematta, tahi jos se on tasavalta. Asia tullee viemään ehkä ilmisotaan Englannin kanssa. Heidän hyvin vaikea lähteä tähän nykyisellä valtiollisella järjestyksellä. Engl. lisäävät joukkojaan Muurmanille. Liikkuvat etelään. Ajavat Valkeanmeren tasavallan perustamista. Tämä puuha tulee vaikuttamaan asemaamme ja estämään meidän pyrkimyksiämme Idässä. Vastedes vaikuttamaan, että Valkean meren tasavalta kaatuu ja tulee yhdistettäväksi Venäjään. On siksi toimittava varsin tarmokkaasti lähi kuukausien aikana. Rauhanliike lähenee. Jos rauha tulee, eikä sopimusta Itä-Karjalasta ole aikaan saatu, me emme voi tässä suhteessa etujamme valvoa rauhan neuvotteluissa.
Puhuja ei maininnut sanaakaan siitä, mitä sähkösanoma oli sisältänyt kuninkaan henkilökysymyksestä, että se sisälsi tiedon että: Preussin prinssi ei tule Suomeen, mutta mahdollisesti joku muu saksalainen.
Vrede oli samalla kannalla hallituksen kanssa ja arveli että sota Englannin kanssa on vältettävissä vain Saksan liiton kautta. Ristiriita Saksan kanssa voi myös vaikuttaa epäedullisia Suomen kauppaan.
Juutilainen mainitsi, että tieto, joka eilen levisi suuressa valiokunnassa, että Preussin prinssiä ei saadakaan, joten siis on tämä osa asiassa tärkeä.
Sähkösanoman sisältämä tieto, että jos tasavalta säädetään, se merkitsisi saksalaisten silmissä entente- lähentymistä. Tämä on väärä tieto.
Paasikivi: Aikasemmin Saksan keisariperheessä ajateltiin prinssi Oskarin tänne tuloa. Mutta keisari Vilhelm on luultav. tullut siihen mielipiteeseen että tämä on liian levoton maa. Ei tahdo siis suinkaan mennä siihen takuuseen että tätä prinssiä saadaan. Nyt me tarvitsisimme Saksan kannatusta. Ei sovi kokeilla. Asia on nyt päätettävä. – Vredelle: Tietysti meidän tulee välttää ristiriitaa Englannin kanssa. Mutta se merkitsisi Saksan joukkojen pois lähettämistä. Sitä hän ei uskaltaisi. Omat sotajoukkomme eivät toistaseksi kelpaa mihinkään. Emme siis voi luopua yhteistoim. Saksan kanssa. Kohta tulee otettavaksi esiin kysymys Saksan sotaliitosta. Entente valloista emme voi pitkiin aikoihin saada apua. Venäjä tulee meidät sortamaan alleen.
Nevanlinna. Saksa pitää hallitusmuotokysymystä meille sisällisenä asiana. Mutta ehdolla, että se ei sitten tahdo eräisiin sitoumuksiin mennä, jos meillä ei ole monarkia. Mitä tulee vapaaherra Vreden mielipiteeseen, että Suomen ja Saksan edut olisivat Itä-Karjalassa erilaiset, puhuja oli toista mieltä. Jos Saksa voi luoda imperiumin Jäämerestä Bagradiin [Bagdad] se merkitsee että Suomen itsenäisyys säilytetään.
Vrede katsoi liiton Saksan kanssa aivan tarpeellisena. Omin voimin ei voida selviytyä ulkonaisista vihollisista, ei edes vartioida itä-rajaa. Myöskin samaa mieltä Nevanlinnan kanssa Saksan suhtautumisesta Suomen hallitus muotokysymykseen. Mutta sotaa on vältettävä mikäli mahdollista. Jäämerialueesta ei nyt pidä sotaa synnyttää.
Paasikivi. Ollen itse monarkisti katsoi hän että Suomen poliittinen ja kansainvälinen asema vaatii monarkiaa. Tietysti on sotaa vältettävä, mutta on ratkaistava tässä asiassa pian mitä on tehtävä. Kahden välillä ei kauan voi horjua. Siinä voi erehtyä. Vaaroja. Kauppalaivastomme joutuu Englannin haltuun. Sitä jo muutenkin Englanti ottanut takavarikkoon kaikki omaisuutemme Englannissa. Samoin on tehty Pohj. Amerikassa. Täällä on Englannin omaisuus myös pantu takavarikkoon.
Luuli ettei Räävelin neuvotteluista tule mitään.
Valtiosihteeri Kühlmanin ero olisi Suomelle edullinen, koska hän ei ole Suomi-ystävä. Uusi valtiosihteeri on Suomi-ystävä.
Kokko valitti että hallitus on pilannut asiaa antamalla monark. hallitusmuotoesityksen ja mennyt tarjoilemaan kruunua Saksaan. Liian aikainen kysymyksen julkinen käsittely oli aiheuttanut ententen vihamielisyyttä.
Hultin piti erittäin tärkeänä, että valitsijat saisivat tiedon mistä Saksan avun anto johtuu. Puhui tunnettuun harhailevaan tapaansa. Saksalle ei ole yhtä tärkeätä kuin Suomelle Venäjän Karjala.
Paasikivi katsoi, että hallitus oli ollut liiankin pidättyväinen. On tehty, mitä on tehty, varovaisuudella. On toimittava. Ei riitä eduskunnan hyväksyminen. Hallituksen pitää vastata historian edessä.
Kokko polemiseerasi Hultinia vastaan.
Ståhlberg. Miten on käsitettävä että tämä puolivirallinen tieto on tullut sotilasosastosta? Se ei ole ollut siis missään tekemisissä ulkoasiain kanssa? Eikö liittosopimus tulee teht[äväksi] ulkoedustuksen kanssa? Eikö Itä-Karjala kysymys mene tätä tietä ja eikö se tule esiin myöskin Saksan valtiopäivillä?
Paasikivi. Meitä on kehoitettu muutamien päivien kuluessa neuvottelemaan täällä Saksan edust. kanssa. Räävelin neuvotteluista tieto ulkolähetystön kautta. Näitä asioita johtaa Keisari ja Hindenburg. Saksassa on kyllä huomattavia piirejä jotka ovat meitä vastaan. Ne pyrkivät Venäjällä toimimaan. Tämä politiikka mikä nyt on Saksassa johdossa tulee luultavasti kauan kestämään. Suomen kysym[ystä]. käyt. usein hyökkäyks[een] hallitusta vastaan.
Ståhlberg. Tuossa ulkoministeriön sähkösanomassa ei kai mainittu mitään Suomen hallitusmuotokysymyksestä? Vreden kanssa yhtä mieltä Muurmanin asiasta. On kaksi eri asia[a] käskeä pois täältä saksal. sotaväki tahi hyökätä Venäjän Karjalaan.
Paasikivi. Ei varmasti tiennyt.
Ståhlberg. Ei pitäisi kummastella jos edustajat haluavat itse harkita, eikä vain alistua hallituksen neuvoihin. Edusk. täytyy saada päättää. Jos nyt monarkistisen hallitusmuodon hintana on Karjala, sitten täytyy harkita onko tämä varma.
Paasikivi vastasi, kertoen heidän ponnisteluistaan, puhuen verrattain sekavasti siitä, miten heitä pakotetaan toimimaan toisin kuin siten miten pitävät oikeana. Kysymykset olivat nähtävästi ylivoimaisia vastattavaksi. Kovin hermostunut. Kertasi samoja ajatuksia. He eivät voi tehdä mitään, ellei edusk. heidän ohjelmaansa hyväksy.
Juutilainen: Esiintyy kaksi saksalaista kantaa, toinen virallinen, toinen luuloteltu. Ei hallitus ole vielä ollenkaan joutunut umpikujaan. Sotaliitto Saksan kanssa sellainen josta me kaikin olemme yksimielisiä. Se selvittää asemaa. Saksan edut vaativat, että S. ojentaa kätensä Jäämerelle mutta se tarvitsee siinä jatkoksi Suomen käden. Tasavaltal. sotajoukko yhtä hyvä.
Paasikivi. Kysymys sotaliitosta riippuu hallitusmuodosta. Välitilassa ei voi riittävällä menestyksellä toimia.
Alkio: mainitsi, ed. Heikkisen tiedonannon mukaan Venäjän-karjalaisten halu yhtyä Suomeen riippuu suureksi osaksi siitä, jos Suomelle tulee tasavaltalainen hallitusmuoto. – Suomen sotaväen innostus Karjalan valloitukseen riippuu luullakseni suureksi osaksi siitä tuleeko tasavaltalainen, vai monarkinen hallitusmuoto. Mikäli hän mielialoja tuntee sotilaspiireissä, ne suosivat tasavaltaa.
Nevanlinna piti selittävän esitelmän Juutilaiselle.
Hultin ei ollut tahtonut loukata maalaisliittolaisia.
Haataja luulisi Vienan Karjalan kansan olevan halukkaampi siihen valtiomuotoon joka parhain suojaa Venäjää vastaan.
Juutilainen tahtoisi että heti ruvettaisiin tekemään Saksan kanssa sotaliittoa.
Paasikivi ilmoitti Aunuksesta tulleen 250 henkilön allekirjoittama kirjelmä, jossa pyydettiin Aunuksen liittämistä Suomen kuningaskuntaan.
Lopetti viimeisenkin lausuntonsa ilmoittamalla että eduskunnan on nyt tämä asiat järjestettävä miten parhaiten voi.
Vaikutelma. Alkaa tuntua siltä, että tämä hallitusmies on siinä määrin hermostunut, että jos siihen asiallisia syitä ilmestyy, ja tasavaltalaiset saavat enemmistön, pienenkin, nämä on laskettava pois.
Hallituksen vaihdos on kyllä nyt heikontava ulkopolitiikkaan nähden, mutta sen kai täytyy kyetä järjestämään senkin.
Maan etu on asettava kaiken muun yläpuolelle.
Mitä hallitus nyt aikoo? Kallio arvelee hallituksen suunnittelevan jotain keinoa jolla hallitusmuotoasiain ratkaisu voitaisiin lykätä tuonnemmaksi. Ei tiedä mikä se keino on. Arvelee senaatin tänään siitä neuvottelevan.
Sanoo muuten senatissa pidettävän yhä puhetta Ententen rahoista. Kallio oli kiivaasti kysynyt Svinhufvudilta, joka siitä oli taas puhunut: missä niitä on käytetty? Sanokaa se vihdoinkin! – No, ei sillä maalaisliittolaisia tarkoiteta vaan sosialisteja. – Missä? – Pitäisi oleman joku sosialistinen järjestö ententen palveluksessa. Ei tietty tarkemmin. Siis otaksuma.
Kallio sanoi: – Te itse rahoilla liikutte. Olette nytkin Karjalassa ostaneet kolme lehteä monarkian palvelukseen.
Svinhufvud: Ei niitä ole Ententen rahoilla ostettu.
K: Oli kenen rahoilla ostettu hyvänsä, rahalla ne vain on ostettu monarkian palvelukseen.