Perustuslakivaliokunnassa käsiteltiin kuninkaallista hallitusmuotoa toisen lukemisen lopettamiseksi. Jaosto oli kielipykäliin ottanut kuitenkin viime istunnossa poistetut kohdat 34 §:lään. Keskustelussa 34 §:lästä ehdottivat Ingman y.m. (Malmivaara, Bergoth, Vrede) että otetaisiin uudestaan esiin ja hyväksytäisiin uusi ehdotus. Me vastustimme asian uudelleen esille ottamista, samoin puheenjohtaja. Näin ollen jaoston ehdotus, kun ei siihen voitu yksimielisesti suostua, hylättiin. Mielenkiintoista oli että suomettarelaiset talonpojat eivät puhuneet mitään, eivät siis kannattaneet Ingmania.
55 §:lästä valiokunta oli poistanut 3:nnen momentin. Se oli otettu nyt kuitenkin sisään. Vastustimme asian uudelleen äänestyksen alaiseksi ottamista. Momentti lopullisesti hylättiin.
71 §:lään myös oli jaosto työntänyt sisään 3.nnen, ruotsalaisten eri sotajoukkoihin kuulumisen oikeudesta. Ei otettu, hylättiin.
Professori Rosenqvist ehdotti, että valiokunta ehdottaisi ettei eduskunta päättäisi nyt hallitusmuodosta vaan päättäisi sen lykätä uusiin vaaleihin.
Hultin: Sittenhän ei eduskunta olisi voinut muitakaan lakeja säätää.
Vrede katsoi välttämättömäksi että asia ratkaistaan nyt. Maan asema ei siedä asian lykkäämistä epämääräiseen tulevaisuuteen.
Vuorimaa: Sellaisina kuin nykyiset olot ovat, ei ole mahdollista että tämä edusk. päättää asian. Kysymys on alistettava kansan äänestykseen. Se voisi tapahtua jo kuukauden sisällä. Ellei tätä voida kannattaa, yhtyy Rosenqvistin ehdotukseen!
Rosengvist edelleen perusteli kantaansa.
Kokko samaa kuin Vuorimaa.
Ingman sitä mieltä, että tämä asia olisi nyt saatava niin pitkälle kuin voidaan. Vasta sitten kun nähdään ettei saada aikaan hallitusmuotoa on harkittava onko meneteltävä vanhan hallitusmuodon mukaan. Ainoa menettely: julistaa kiireelliseksi ja päättää. Jos uusiin vaaleihin mennään on se kansan repimistä ja suuri onnettomuus.
Antila: Yhtyi Ingmaniin ja Vredeen. Sanoi että löytyy laajoja kansalaispiirejä jotka vaativat nyt asian ratkaisua. Kansalaiskokousten mielipiteille ei ole ratkaisevaa arvoa annettava. Olisi suuri onnettomuus antaa asia kansanäänestykseen tai uusiin vaaleihin.
Pennanen on harkittava julistetaanko asia kiireelliseksi ja hylätään, vai jätettävä lepäämään yli vaalien. Tahtoisi sen saada kansan ratkaisuun. Mutta miten. Ei osaa vielä sanoa.
Vrede: Kaikki Suomen viholliset ovat tasavallan kannalla. Ei voi ymmärtää muuta kuin että kaikki nämä vihollismieliset tulisivat rahalla vaikuttamaan tasavallan hyväksi. Valiokunnan ehdotettava siis tämä laki kiireelliseksi.
Malmivaara. Hänen sanottavansa olivat jo sanoneet Ingman, Antila ja Vrede.
Alkio esitti seikkaperäisen lausunnon, pitäen välttämättömänä, että hallitusmuotokysymys alistetaan kansan ratkaistavaksi joko kansanäänestyksellä tahi uusissa vaaleissa. Tasavaltainen hallitusmuoto meillä on oikeus hyväksyä sen perusteella että siitä jo on olemassa yksimielinen eduskuntapäätös jouluk. 6:lta 1917. Mutta monarkiaa, joka on tuolle päätökselle vastainen, ei voida kansaan vetoamatta hyväksyä.
Valtionhoitaja Svinhufvudin luona olivat puhemiehet neuvottelemassa istuntokauden lopettamisesta ja uuden alkamisesta. Tultiin siihen, että istuntokausi lopetetaan 15–17 heinäkuuta. Uusi ajateltiin alkavaksi jonkun viikon kuluttua, jolloin kokoonnutais jonkin kiireellisen asian vuoksi, valitaisiin valtiovarainvaliokunta, hajaudutaisiin syksyyn ja valtiov. valiokunta saisi vahvistaa budjetin.
Hallitusmuotokysymys tuli esiin. Svinhufvud ja Paasikivi kilpaa selittivät kuinka mahdoton heidän on asioita hoitaa ellei saada kuningasta. Mutta heidän puheensa oli edelleen hermostunutta haihattelua, joka ei ollenkaan vakuuttanut. Esitin oman käsitykseni. Siinä oltiin. Tasavaltalaiset saavat valmistua ottamaan hallituksen, ellei yksimielisesti perusteta monarkiaa. Selitin ettei siitä tule mitään.
Von Brügg, Saksan lähettiläs, oli käynyt puhemiehen luona ja sanonut: Nord. Algem. Zeitungissa on uutinen, että joku suomal. virkamies on kertonut von der Goltzin sanoneen että Saksa painostaa täällä monarkiaa. Onko hän sanonut sitä Lundssonille?
Ei. Hän sanoi, ettei Saksa sekaannu meidän hallitusmuotokysymykseemme. Sitä hän on sanonut.
’’Se on oikein!’’ sanoi von Brügg, ”me emme mitenkään tahdo siihen vaikuttaa.’’
Münchener Post kirjoittaa m.m. että taantumus Suomessa nostaa päätään hyvin jyrkässä muodossa. Tämä sen johdosta että hallitus on saanut lisättyjä valtuuksia sanomalehtiä, kokoontumis ja yhdistymisvapautta vastaan. Erittäin kiinnitetään huomiota uuteen ehdotukseen valtiomuodon muuttamisesta monarkistiseksi.
Lybeckin ’’Hansa’’ -lehti moittii ankarasti Saksan ja Suomen välistä kauppasopimusta siksi että se on Suomelle epäedullinen.