Hallitusmuotoasia Perustuslakivaliokunnassa. Kun käsiteltiin nyt monarkistista esitystä, ilmoitin 1§ koskevassa keskustelussa, että tulen asettumaan tasavaltaisen hallitusmuotoesityksen kannalle, joten pidätän itselleni oikeuden jo tässä siihen, etten joka pykälää vastaan tee muistutusta, vaan tulen yhtymään niihin, jotka esittävät vastalauseeksi tasavaltaisen hallitusmuodon.
Keskusteluun en ottanut osaa ennen kuin 10 §:län kohdalla jolloin viritin keskustelun kuninkaan ijästä, joka on määrätty 18 v:ksi, jolloin hän oikeutettu astumaan valtaistuimelle, ’’Voi kansaa, jonka kuningas on lapsi!’’
14 §lässä totesi vapaaherra Vréde, että jos ministeristön tulee nauttia eduskunnan luottamusta, on mahdotonta saada aikaan lujaa hallitusta. Totesin että täten tullaan siihen, että ministerin ei tarvitse välittää eduskunnan epäluottamuslauseesta, joten tämä hallitusmuoto tulee samaan kuin vanha, nyt voimassa oleva Hallitusmuoto.
Mielenkiintoista on, että monarkistit valiokunnassa ilman älähtämättä nielasevat pykälän pykälän jälkeen. Se tekee avuttoman ja laiskan vaikutuksen.
19 §:n kohdalla muistutin siitä, että täten viedään eduskunnalta melkein kaikki valta ulkoasioihin nähden. Vrede sanoi, että eduskunnan valta ei tarvitse ulottuakaan muuhun kuin lainsäädäntö- ja verotusoikeuteen. Totesin, että havaintoni eduskunnan vallan supistamisesta [on oikea].
Delegatsionissa (salainen) senaattori Paasikiven tiedonanto Venäjän Karjala-kysymyksessä. Senaatissa oli ajateltu että kysymyksen lopullinen ratkaisu voisi siirtyä jonkun verran eteenpäin. Viime yönä tuli sähkösanoma Sortavalasta, joka osoittaa, että tapaukset alkavat mennä nopeasti. Sähkösanoma sisälsi tiedon: Pakkoveron pakottamina ovat Aunuksen kansalaiset tarttuneet aseisiin ja hajottaneet punakaartijoukot ja bolshevikit.
Nyt odotetaan Suomesta apua. Elleivät saa apua, katsovat tulleensa petetyiksi. Aika on esiintyä: Lukkarinen (Tämä on vain selostus). Samanlaisen sähkösanoman on ylipäällikkö Vilkman saanut Sihvolta.
Tukholmassa on Englannin hallituksen puolesta annettu nooti, jossa ilmoitetaan, ettei Suomen puolelta sallita mitään toimenpiteitä venäläisissä provinsseissa.
Ranskasta: Jokaisen toimenpiteen Muurmanin rataa kohti katsoo Ranskan hallitus neutraliteetin rikkomiseksi.
Senaatissa on se mielipide vallalla, että me emme voi olla tukematta karjalaisia. Sinne voisi mennä vapaehtoisia joukkoja, joita varust. aseilla ja ruoalla. Tämäkin jo voidaan ehkä katsoa neutraliteetin rikkomiseksi, mutta silti ei johtane sotaan Englannin kanssa. Ellei odottamatonta tapahdu täytyy suuntaviivat selvittää nopeasti. Eduskunnalle ilmoitetaan asiat sitä myöten kuin ne selvenevät. Nyt kysytään, onko delegatsioni sitä mieltä että Venäjän Karjala on liitettävä Suomeen ja nyt siinä jotain toimittava?
Estlander ja Kairamo: Kaikki täytyy riippua Saksan kannasta. Jos se suostuu meillä ei ole muuta neuvoa kuin mennä tähän. Yksinään ei Suomi tästä helposti selviä. Jos Saksan apu saadaan on asia ratkaistava.
Alkio lausui, vain omana ajatuksenaan että Suomi ei ole ennen itsenäinen, eikä kokonainen ennen kuin Venäjän Karjala on siihen yhdistetty. Hyväksyi epävirallisen osanoton Karjalan vapauttamiseksi jos Saksan takaus on saatavissa.
Paasikivi: Keskust[elussa] saksal. kanssa on käynyt selville että he ovat hyvin halukkaat auttamaan meitä, mutta eivät halua ryht. julkisotaan Venäjän kanssa. Englantilaiset on Saksa valmis meidän kanssamme karkottamaan Muurmanilta.
Vrede piti asiaa arvelluttavana. Eikö ole vaara Suomella? On monta seikkaa joita ei voi vielä arvost. eikä lausua lopullista ajatustansa.
Ståhlberg yhtyi Estlanderiin ja Kairamoon.