Nukuin hyvin vaunussa, Holsti ’’korkosessa’’. Herään kun naputettiin. Passitarkastus lievä, tullitarkastaja vain kysyi. Venäjällä on kova talvi. Olen varannut sateenvarjon mukaan, sillä Helsingissä oli kesä.
Vastassa Pietarissa on ministerivaltiosihteerin kuriiri, siniparraslakkeineen. Minvsiht autolla, lumisia, epätasaisia katuja ajamme ministerivaltiosihteeristöön. Siellä on Idman. Joimme teetä. Eilen on tämänkin talon auton pidättäneet bolshevikit. Sai takaisin. Tänään ilmoittavat lehdet, että Lenin on määrännyt vangittavaksi kaikki kadettien johtajat.
Täällä tuntuvat melkein kaikki lymyilevän. Emme kai lopulta saa ketään tavata. Autot takavarikoidaan, joten on vaikea liikkuakin.
Jos jotakin tapaammekin, niiden mielenkiinto tuskin riittää meidän asiallemme.
Idman kysyi komiteasta, eikö Suomen valtion autoa saada käyttää, koska Englannissakin. Ei, he vastasivat, ei Suomi ole niin itsenäinen kuin Englanti.
Lähdimme autolla. Rabotsnaja Gazetan toimituksessa. 5:des kerros. Sisään. Tavaton puheensorina huoneissa. Paljon ihmisiä. Päätoimittaja Liber. Mustapartainen, pieni laiha juutalainen. Autioita, ikäviä huoneita. Viedään perähuoneeseen. Hänen kanssaan puhuu Rautapää. Sitten tulee Skopelev. Vihreän harmaa upseeripuku. Miellyttävä mies. Ensin puhuu Rautapää. Pyydän sitten valtioneuvos Hakkaraisen tulkitsemaan. Sanon Skopeleville m. m. seuraavat asiat:
Suomi on nyt julistautunut itsenäiseksi. Siitä tullaan antamaan adressilla eduskunnan puolesta tieto Venäjän kansalle kansalliskokouksen kautta ja pyytämään sen tunnustusta.
Suomi aikoo kiirehtiä puolueettomuusjulistustaan. Mutta sen ensi ehto on, että Venäjän sotaväki viedään pois.
Skobelev kysyy: onko muille valloille jo itsenäisyyden tunnustamisvaatimus esitetty?
Vastaan: se on hallituksen asiana, en tiedä, onko ehditty. Mutta joka tapauksessa Venäjän puoleen kääntyy eduskunta siksi, että Venäjän kanssa on erityisiä suhteiden selvittelyjä.
Skobelev: On vaikea viedä sotaväkeä pois Suomesta, jos Saksa tai Ruotsi sitten Suomen miehittävät.
Vastaan: Parhain este tälle olisi kiirehtiä venäl. sotaväen poisvientiä jolloin Suomen puolueettomuus olisi esteenä muiden valtojen Suomen miehittämiselle.
Selitin: Suomen koko väestö on itsenäisyydestä aivan yhtä mieltä, eikä sitä peruuteta.
Kysyi: Ovatko sos. samoin?
Vastasimme: kaikki, eduskunnan päätös oli tässä kohden yksimielinen. Sos. ponsi erosi vain järjestelyyn nähden.
Selitin: me suomalaiset olemme anti-militaristeja, eikä Suomi ajattele itselleen valloitus, vaan puollustuslaitosta. Mitään vierasta sotaväkeä ei Suomi luullakseni vapaaehtoisesti laske maahansa. Mutta asiahan lopulta riippuu Venäjästä, jos se vapauttaa meidät venäl. sotaväestä.
Skobelev sanoi hänen ryhmänsä puollustavan Suomenkin itsemääräämisoikeutta. Mutta ryhmä on pieni, ehkä 30 edustajaa.
Rautapää selitti tulomme syyn, ilm. adressista jota puuhataan ja toivotaan sen hyväksymistä. Ilmoitti itsenäisyyden julistuksen pää syyksi että hallitus oli poissa ja maata uhkasi vaara.
Liber: Te ette siis aijo alistaa itsenäisyyttänne kansalliskokouksen alle, vaan toimitte kokonaan kansainvälisellä pohjalla.
Rautapää: Aivan niin.
Skobelev: No miten suhtautuvat Suomessa asuvat venäläiset Suomen itsenäisyyteen? Rautapää: No sen voitte arvostella siitä kun Viaporissa on minun passiini kirjoitettu ’’Suomen tasavallan kansalainen.’’
Liber puhui puolueettomuudesta, että mitä takeita me suomalaiset siitä annamme, ettei vieraat vallat Suomen kautta tule Venäjän kimppuun.
Periaatteessa heidän ryhmä kannattaa kansojen itsemääräämistä.
Sotaväkeä Suomessa ei pidetä strategisia, vaan poliittisia tarkoituksia varten.
Rautapää: Monet Venäjän osat ovat julistautuneet itsensä itsenäisiksi, joilla on siihen vähemmän edellytyksiä kuin Suomella.
Liber pelkäsi saksalaisia sekä sitä että Suomi alkaisi yhdessä Saksan kanssa sodan Venäjää vastaan. Niin kauan kuin sota kestää, ei ole mitään takeita siitä, etteikö Saksa voisi käyttää tilaisuutta hyväkseen, tullakseen Suomen kautta.
Skobelevin tultua: Hän huomautti mitä takeita siihen, että jos Suomi tyhjennetään sotaväestä, ettei myöskin joku liittolaisvalta tahi puolueton (Ruotsi) voisi miehittää Suomea. Hän sanoi tietävänsä kovin vähän Suomen tapauksista. Kysyi: edustatteko kaikkia puolueita?
Vastattiin: porvarillisia. Mutta itsenäisyysasiassa ovat kaikki yksimielisiä.
Alkio selitti lopuksi vielä että eduskunnan päätös on järkähtämätön itsenäisyysasiassa.
Rautapää lisäksi, ettei millään tavoin voisi enää saada aikaan edes hallitusta, sillä kukaan suomalainen ei sellaiseen hallitukseen tule.
Skobelev: pyysi vielä mitä realisia syitä on itsen.
Holsti: Suomen kokonaan erikoinen ja itsenäinen historia, kansallisuus, sivistys, laitokset.
Skobelev: ei tiennyt onko hän valittu, koska Kaukasiassa on estetty vaalitulosten laskeminen.
Djelona Rodan toimituksessa kävivät nti Furuhjelm ja tri Idman. Sosialivallankumouksellinen Rusanoff puhuteltavana ja yksi keskuskomitean jäsen. Kysyttiin Blehanovin ja Breshko Breshkovskajan osotteita. Ilmoitti, että Huttunen ja Turkia olivat viime keväänä ilmoittaneet, ettei ehdotonta itsenäisyyttä vaadita. Sanoi, että hän mielellään näkisi, että Suomikin pysyisi Venäjän yhteydessä. Mutta tunnusti, että Suomella on suurempi oikeus itsenäiseen elämään kuin esim. Ukraina.
Edustajista tuntui, ettei tämä ryhmä kannata ehdottomasti Suomen itsenäisyyttä. – Idman: Suomi voi tulla itsenäiseksi ilman tätä tunnustustakin.
Skobelev ja Liber kysyivät olimmeko kääntyneet bolsevikkihallituksen puoleen? Vastattiin: ei.
Ursin, eräs virkailija oli sanonut: Kadetit taipuvat, jos heidät pannaan ahtaalle. Kadetti oli sanonut, että mahdollisesti sosialivallankumoukselliset (Rusanoffilaiset) tulisivat olemaan enempi Suomen eroa vastaan, kuin kadetit.
Pietarin ylimyksien mielipide: Olemme olleet vastaan Suomen eroa, mutta nyt kun näemme kuinka kykenemättömiä olemme itseämmekin hallitsemaan, niin ei ole järkeä vaatia enää Suomea olemaan meidän hallintomme alla.
Kansalliskokouksen avaamisen suhteen oli Liber hyvin epäilevä, samoin Skobelev. Ed. arveli että se voi kokoontua joulukuun lopulla.
Monet arvelevat ettei kansalliskokous voi ollenkaan kokoontua, leniniläiset kun uhkaavat sen hajottaa.
Eräs Kadettijohtaja oli sanonut Suomen eroamisen johdosta: ’’katkennutta jalkaa ei voida enää kiinni saada.’’
Kävimme hotelli Europe´ssa syömässä päivällisen. Suuremmoinen laitos. 20 ruplaa miehestä.
Sieltä ajurikyydillä tri Kailan luo kaikin. Talo venäläistä antiikki-kalustoa täynnä. Aatelisten siirtyessä pois vallankumouksen tieltä, ovat myöneet perhekalustojaan polkuhinnasta. – Muuten hauska ilta. – Hyvä yösija. – Nukuimme Rautapään kanssa mainiosti.