Senaattiin neuvotteluun oli maalaisliittolaisia tänään kutsuttu. Oli mukana minä, Heikkinen ja Manner. Senaatissa kohtasimme valtionhoitaja Svinhufvudin, senaattorit Paasikiven ja Stenrothin. Svinhufvud selitti, että monarkia ja Venäjän-Karjalakysymys ovat ehdottomasti liitetyt yhteen. Tasavalta ei kykene ottamaan eikä pitämään V. Karjalaa. Mutta jos saadaan Saksan Keisarin poika, prinssi Oskar kuninkaaksi, silloin Saksa on mukana. Keisari Vilhelm ei laske tänne poikaansa ellei valtakunta ole sellainen että hän katsoo aseman taatuksi. (Tästä on Manner An [Albin Manner] tekemä seikkaperäinen eri selostus). Samaan suuntaan Paasikivi. Svinhufvud puhui hyvin paljo, tuntui hermostuneelta. Selitti että ellei monarkiaa aivan viipymättä säädetä he katsovat olevansa pakoitetut jättämään paikkansa niiden hoidettavaksi, jotka luulevat voivansa toisin asiat järjestää. Tein erinäisiä muistutuksia, mutta ehdotin sitten:
Ensi tehtävä on saada täällä aikaan välirauha hallitusmuototaistelussa niin, ettei maailmalle kuvata tasavaltalaisia saksalaisvihollisiksi y.m.
Sitten on yhteisvoimin selvitettävä: raha-asiat, Karjalan kysymys, sotalaitos ja punaisten asiat.
Tuntui siltä aluksi, että Svinhuvud oli kutsunut meidät vain kuulemaan heidän selityksiään, sillä kun he olivat pitkät lausuntonsa lopettaneet, sanoi hän: no niin, tämä meillä oli sanottavaa, jos herroilla on jotain sanottavaa, voihan tässä vielä puhua.
Kun olin esittänyt ajatukseni, samalla selittäen ettei hallitusmuodosta näy voivan yhtäkkiä tulla valmista, otti Svinhufvud huomioonsa ehdotukseni. Päätettiin kutsua delegatsioni illalla istunnon aikana kokoon ja esittää sitten asia.
Ryhmälle esitin selostuksen illalla. Muut, paitsi Juutilainen ja Niukkanen asettuivat välirauhaa kannattamaan, mikäli mielensä lausuivat.
Sittemmin oli asia esillä delegatsionissa illalla. Seuraavilla sivuilla on selostus delegatsionin keskusteluista.
[seur. liimattu kokouksessa eri lehtiöön tehdyt muistiinpanot]
Delegatsionissa Svinhufvud teki saman selostuksen kuin aamullinen keskust.
Paasikivi: Jos aijotaan Venäjän Karjala saada, ei ole aikaa hukata. Venäjällä voi tulla monarkia, niin ikään rauhanneuvottelut voivat alkaa.
Mitään virallista tietoa Karjala-asiassa ei ole saatu Saksalta, mutta he eivät näy olevan halukkaita alottamaan sotaa Venäjän kanssa. Sitä vastoin he ovat kitsaat muuttamaan Suomen rajoja. Mutta Inon, Kivennavan ja Uudenkirk. pitäj. vastaan voitaisiin ehkä saada vastine Karjalasta. Meidän valtiotaloutemme on vaikea tulla toimeen ilman Karjalaa. Sotilasmenot lasketaan 140–180 milj. vuodessa, noin 30,000 mieheltä. Ruotsin sotilasmenot ovat noin 120–130 milj. – Valtion verotulot viime vuodelta, noin 300 milj. Kulunkiarvio näyttää tältä vuod. 450 milj. vaillingin. Karjalasta voitaisiin saada huomattava lisä. Kiireesti toim. Saksan avulla. Se on vastahakoinen. Sotaväki järjestämätön. – Senaatti tullut siihen käsitykseen, että ainoa tapa viedä asia loppuun, on se, että saadaan saksalainen prinssi kuninkaaksi. Suostuisivatko saksalaiset, ei ole tietoa. Jos suostuvat, silloin on tärkeä heidänkin kannaltaan, että Suomi tulee laajaksi, kannattavaksi. Finanssiasiat vaikealla kannalla. 450 milj. vaillinkiin otettu kyllä 100 milj. rautatierakennuksia varten. Valtiolainaa merkitty huonosti. Rahojen sijoittajissa epävarma tunne. Lainansaanti ensi vuotena vielä vaikeampi. – Asia siis kiireellinen. Kenties ensi syksynä on jo myöhä. – Jos monarki[a] tulee, silloin meillä on käytettävissä myös saksalainen sotilasjohto, josta meillä on suuri puute. Omin johdoin emme siihen pysty. Saksa muussa tapauksessa tuskin ryhtyisi asiaan ennen kuin yhdessä meidän kanssamme karkottamaan englantilaiset Muurmanilta. Luuli että Saksa tuli Suomeen etupäässä saadakseen kukistaa bolshevismia ennen kuin se ehtii Eurooppaan. Myös osittain strategiset syyt. Ei tiennyt, olisko saksalainen prinssi vielä saatavissa.
Luopajärvi valitti että asia on joutunut viivästymään. Maassa vallitsevaa levottomuutta olisi voitu tyynnyttää jos hallitus jo ennen olisi antautunut neuvotteluihin eduskuntaryhmien kanssa. Pyysi tietoja Karjalanretkeen tarvittavasta miesluvusta ja kustannuksista? Samoin: miten tiedetään Karjalakysymykseen suhtautuvan maan rauhallisen väestön, miten ruotsalaisen väestön? Rauhallisella neuvottelulla luuli päästävän parhaiten tulokseen.
Svinhufvud. Hallitus jo toukokuulla ensi tapaamassa ja sitteminkin on antanut edustajille tietoja. Ne, jotka ovat ajaneet toista politiikkaa kuin hallitus, ne olisivat voineet kysyä. Jos ei hallituksen toiminta tyydytä, eduskunta voi sen ilmoittaa, ja hallitus poistuu. – Laskuja Karjalan retken kustannuksista ei ole voitu tehdä. Luuli, että suomalainen kansa on sillä kannalla.
Mutta nyt olisi välirauhakysymyksestä ensin päätettävä.
Stenroth: Luopajärven kyselyn johdosta vastasi, että lähetystömme on Berlinissä parilla [viime] viikolla hyvin voimakkaasti painostanut, että Karjalan kysymys olisi nyt ehkä saatavissa diplomatista tietä ratkaistuksi kun bolsevikihallitus on pulassa.
Kokko kyseli Karjalan kannaksen ja Itä-Karjalan vaihtoa.
Svinhufvud. Saksalaiset olivat siitä maininneet. Arveli että Ino, Raivola ja Terijoki voitaisiin vähin hyvin vaihettaa. Senaatti oli asiaa harkinnut. Asia ei ollut heitä miellyttänyt. Vastustettu.
Luopajärvi: Onko neuvoteltu Venäjän hallituksen kanssa välittömästi, vai Saksan välityksellä.
Stenroth. Tarkoitus välittömästi. Saksalle ilmoitettu meidän vaatimukset. Komissionilla jo valmistava työ käynnissä.
Paasikivi. Vienan Karjalasta on luovuttava, jollei muuta ajatella kuin neuvottelutietä. Neuvottelu voi viedä vain pieniin aluevaihtoihin. Neuvotteluissa olemme siinä heikolla puolella ettei meillä ole voimaa takanamme. Mutta jos meillä olisi kuningas Hohentzollerin huoneesta, silloin olisi meidän sanallamme suurempi paino.
Hultin: Eikö Karjalankysymyksellä ole siten laajempikin merkitys, että se on samalla puollustuskysymys? Mikä on se englantilaisten retki?
Ahmavaara: halusi tietoja välirauhasta.
Juutilainen: samaa kuin edellinen. Mikäli käsitti välirauhaa, tarkoittanee se hallitusmuotoasian lykkäämistä syksyyn. Mutta senaatin puheenj. tiedotus, että hallitusmuotokysymys on kiireellinen, ei auta perille. Siis asia olisi pian ratkaistava. Kansassa kasvaa se mielipide, että sen olisi saatava sanoa näin suuressa kysymyksessä.
Svinhufvud: Välirauha aina on hyvä. Se tarkoittaisi että agitatsionissa koetettaisiin ymmärtää toisiaan. Alkio oli ehdottanut välirauhaa. Hän kai kohta selittää.
Luopajärvi: tied[oista] päättäen näyttää vaikealta jäädä odottamaan kauan. Pitäisi olla tiedossa varmasti tulevatko saksalaiset auttamaan, jos otetaan saksalainen prinssi hallitsijaksi. Välirauhan teko vaikea meille, koska se estäisi meitä kenties riittävästi seuraamasta asian kehitystä.
Paasikivi: Hallitus ei voi mennä keskustelemaan henkilön kanssa, ennen kuin on eduskunnalle selvänä mitä halutaan. He ajavat monarkiaa. Ei tiedä, saadaanko tänne 4nnen vai 5.nnen luokan prinssi. Edusk. mielipide on tehtävä ennakolta selväksi.
Alkion lausunto sisälsi saman ehdotuksen mikä oli jo 47 siv. [viittaa muistiinpanoonsa 19.6.] ja esitettiin silloin senaatissa. Hän painosti erittäin ohjelman puutetta, joka nyt on maan olojen järjestelyyn nähden niin huutava. Sitä varten aselepo hallitusmuotoasiassa, ohjelma Karjala-, raha-, sotilas- ja punaisten kysymyksessä.
Haatajan oli Vienan Karjala -kysymys saanut monarkian kannalle. Tunnusti välirauhan tarpeelliseksi. Paitsi sanomalehtikeskustelujen siivoamista, olisi myöskin täällä olevat agitatsionitoimistot pidätettävä. Ensiksi otettava esille Karjala-kysymys.
Nevanlinna oli käsittänyt niin, että Karjala-kysymyksen vuoksi meidän olisi kiireesti säädettävä monarkistinen hallitusmuoto.
Kokko: Hallitusmuotoa on mahdoton tämän eduskunnan hyväksyä. Vedottava kansaan.
Vrede. Huolimatta Karjala-kysymyksestä olisi hallitusmuotokysymys ratkaistava pian. Ellei eduskunta voi säätää nyt monarkistista hallitusmuotoa, ei se täytä velvollisuuttaan.
Luopajärvi: Jos ei saksalaisen prinssin tuloehd[oista] voi päättää ennen kuin hallitusmuoto on säädetty, joudumme umpikujaan. Toivoi, että tämä hyvä alku neuvotteluihin vie suotuisiin tuloksiin.
Svinhufvud: Olisi saatava yleisön kesken sovituksi, että keskustelu saataisiin arvokkaaksi. Tämä välirauha on ensimmäinen asia. Sitten neuvoteltava muista (Alkion esittämistä) kysymyksistä.
Juutilainen ei ollut tullut vakuutetuksi siitä, että suur-Suomi -kysymys olisi kytkettävä monarkiaan. Kansan mielissä on sitte viime talven tapahtunut hajaannus. Se ei ole koottavissa muuten kuin siten, että kansa saa asiasta lausua ajatuksensa.
Ståhlberg: Olisi tärkeä että tällaisessa keskustelussa vältetäisiin intohimojen kiihotusta, mutta ei luullut, että tästä asiasta päästään muulla kuin ratkaisemalla. Ei voida estää sanomalehtiä kirjoittamasta, enempää kuin kokouksiakaan mielipiteitään lausumasta. Asia tulee eduskunnassa pian ratkaisuun, mutta lopullista ratkaisua ei voitane saada. Ainoana keinona uudet vaalit ja kansanäänestys.
Suomen kansa sellaisenaan kuin se nyt on vielä tärkeämpi kuin Karjalan kysymys. Karj. kysymys siis on vain yksi tähän vaikuttavia seikkoja. Arveli, että Saksan suhtautuminen asiaan riippuu etusyistä. Asian olisi paras antaa mennä tavallista tietään eduskunnassa.
Useat puhujat kannattivat sitä mielipidettä, että annetaisiin kehoitus pitämään keskustelu arvokkaana näistä asioista.
Juutilainen ei luullut siitä olevan hyötyä.
Nevanlinna puolsi delegatsionin laittamaa julistusta.
Luopajärvi samoin.
Päätettiin että tämä delegatsioni julkaisisi sellaisen kehoituksen, jota varten ehdotus laaditaan huomiseksi. Pyydettiin Nevanlinna laatimaan huomiseksi sellainen kirjelmäluonnos.