On siis Aleksanterin päivä. Ilkasta tulevat tänne. Olin aamulla asemalla. On murheellista minkälaisia nuoret virkamiehen alut ovat. Meilläkin nyt on kolme nuorta miestä vanhan asemapäällikön apuna. Mutta palvelus käy paljon hitaammin ja vastenmielisemmin kuin ennen. Kun palvelija käy postissa hänelle aina jotain älvistellään. Näen tässä virkamiesbolshevismin valitettavan ilmiön. Asemallamme on 4 konttorissa ja 4 makasiinissa. Siis 8 miestä. Ennen sotaa oli 4. Konttori on päivässä avoinna 8 tuntia junalähetyksiä y. m. varten. Kun kaikki ovat konttorissa, eivät vahingossakaan työskentele muuten kuin yksi kerrallaan.
Ne tietävät että katselen arvostellen tätä. Siksi vihaavat minua. Surettaa noiden pilaantuvain nuorukaisten vuoksi.
Ilmeisesti tässä vahvistetaan uutta vallankumousta.
Kaunis poutainen ilma.
Haapala, rouva ja lapset tulivat päiväjunassa nimipäivilleni. Toiset menivät sekajunassa Vaasaan, Hla iltajunassa Helsinkiin.
Iltajunassa tuli koko toimitus ja konttori.
Hollo oli myös.
Vallitsi rattoisa tunnelma. On ihanaa että ihmiset muistavat. Ilkkalaiset toivat minulle suuren ’’maapallon’’, jota olen kauan ikävöinyt. Tulen sen tutkimisessa viettämään varmasti monta hauskaa hetkeä.
Paavoni on ollut koko päivän kotona.