Vaasaan. Ihana aamu. Tuuli alentunut. Auringossa jo 7 aik. aamulla 15 ast. Lämpöisempi kuin minään muuna aamuna koko keväänä tähän asti. Minulla oli tänään mielenkiintoinen keskustelu ukko Printzin kanssa. Hän on vanhan virkamies- ja sotilassuvun viimeinen vesa. Joutunut hermoston väsähtämisen vuoksi asumaan Vaasan köyhäin talolla jonkun vuoden, mutta nyt loukkaantunut jostain, asuu Seinäjoella ja tuntee itsensä vapaaksi – mutta niin yksinäiseksi. Hän on kirjoitellut Ilkkaan ulkomaan katsauksia pari vuotta ja ollut meitä lähellä. Ollut liberaali, Hufvudstadsbladetin ja Vasa Nyhetterin aputoimittaja, kielten opettaja lyseoissa, Edvin Chydeniuksen ystävä y. m. Perillä vanhasta politiikasta. Oli liikuttavaa nähdä, kun hän heltyneenä kertoi miten vanhoilla ”virkamies-ystävillä” ei ole, kun heitä menee tapaamaan, olevinaan hetkeäkään aikaa onnettomalle ihmiselle, jutella hänen kanssaan. Hän muisteli oloaan Chydeniuksen luona Laihialla, kun he olivat ylioppilaita, he kävivät viikon metsästelemässä. Joskus oli Jalmari Allén mukana, mutta Chydenius ei pitänyt hänestä hänen moraalittomuutensa vuoksi.
Kehoitin häntä usein tulemaan minun luokseni.
Joskus otan hänet tänne kotiin muutamaksi päiväksi, sillä hän vetää minua puoleensa.
Sivistynyt, paljon mukana elänyt mies jonka ystävät ovat hyljänneet, hän tarvitsee myötätuntoa. Sitä pitää hänelle osoittaa.