Ryhmässä esitteli Kallio, että presidentti oli pyytänyt häntä muodostamaan ministeristön. Hän kysyy nyt, salliiko ryhmä sen? Syntyi vilkas sananv. Piitulainen: Kallion pitäisi nyt ottaa alote hallituksen muodostamiseksi. Kukkonen samoin. Ryhmän kannatus pitää silloin tehdä eheämmäksi kuin ennen. – Niukkanen samoin. Hallitus, joka nyt muodostetaan pitäisi liikkua keskustan merkeissä. Kun vastuu tulee meille on meidän hallitusta kannatettava. – Lohi: Kallio on ainoa mies ryhmässä joka saattaa tulla kysymykseen hallituksen muodostajana. Syyllisyytemme hallituksen kaatamiseen suuri. Velvollisuus on nyt tarttua asiaan. ryhmän on pyydettävä Kalliota muodostam. ministeristö. Mitään muuta neuvoa eikä miestä meillä ei ole. – Alkio: Lohi kerrotaan eilen presidentin illatsussa suositelleen Kalliolta presidentille. Se on tehnyt aseman siksi, ikään kuin me ryhmänä pyrkisimme siihen. Ehdottelee ettei ryhmä nyt vielä ottaisi alotetta, koska kokoomuksen ja sosialistien ilmoittamaan luottamukseen Kalliolle voi olla kavaluus kätkettynä. Ei saisi näyttää siltä, että me tahdomme johdon hallituksessa. Olisi sitä vastoin nyt esitettävä presidentille että hän kehoittaisi ryhmiä asettamaan neuvottelukunnan joka sovitteleisi hallituksen perusteista. Kun siitä olisi päästy selville, saisi neuvottelukunta myös sopia siitä ketä ehdottaa hallituksen muodostajaksi. Silloin kaiken todennäköisyyden mukaan ehdotetaisiin Kalliota. Mutta nyt saattaisi hän ryhtyä asiaan jo ennakolta varmana toistenkin ryhmien mukautumisesta tähän tilanteeseen. Asema ei myöskään kävisi meille yhtä edesvastuulliseksi, vaan jakautuisi kaikille tasaisemmin. Ellei näin tehdä voivat ne tehdä kiusaa.
Kokko yhtyy Alkioon. – Vuorimaa hylkää Alkion ehdotuksen neuvottelukunnasta ja yhtyy siihen, että Kallion on heti ruvettava muodostamaan hallitusta.
Kallio liikutettuna kiittää hänelle osotetusta suuresta luottamuksesta ja ilmoittaa antautuvansa – uhriksi! Maalaisliiton kunnia on nyt kysymyksessä. Vaikeudet kohtaavat. Mutta hän vastustaa Alkion ehdottamaa neuvottelukuntaa. Se vain sitkistää ja mutkista asiaa. (Ryhmästä, oikein!) Nyt on helpompi muodostaa hallitus kuin 3 viikkoa takaperin. Siihen on saatava kolmen puolueen miehiä mukaan. Holsti on pysytettävä. Jos maalaisliiton ryhmä puolueena uskaltaa ottaa hallituksen vastuulleen, niin häntä ei pelota asema. Hän suostuu uhraamaan itsensä. – Leppälä: Nyt on tehtävä ohjelma ja mentävä sen perusteella hallitukseen. Holstista on pidettävä kiinni. Pari sosialistia luvanneet kannattaa tällaista hallitusta. Meillä ei ole muuta miestä hallituksen kokoojaksi kuin Kallio.
Raatikainen: Keskustelua ei voi olla hallituksen muodostajana muista kuin Kalliosta. Se ei saisi olla keskustahallitus siinä mielessä kuin entinen. Pitäisi saada kaikin mokomin kokoomukselaisia mukaan. Vastustaa neuvottelukunnan asettamista. Ryhmä pyytäköön hartaasti Kalliota.
Manner. Kysymyksen polttopisteenä on nyt Kallio. Vaikka ei Relander voikaan tällä kertaa tulla kysymykseen, voi se tapahtua tulevaisuudessa. Kallio valitkoon ryhmästä neuvottelijansa, kaikki annettakoon hänen hoidettavakseen.
Arffman: On oikein että ministeristön muodostaminen nyt tulee maalaisliitolle. On pelätty että se aiheuttaa vaaleissa turmiollisia seurauksia, mutta ei pelkää sitä. Kalliolle on annettava täysi harkintavapaus. – Elovaara. Hallituksen muodostamiseen on nyt käsiksi käytävä Kallion. Häneen on luotettava ehdottomasti ja annettava täysi toimintavapaus, vapaat kädet.
J. A. Heikkinen. Kallion on otettava hallituksen muodostaminen vastaan ja tehtävä ohjelma. Toivoo että me sitte kannatamme omaa hallitusta.
Lohi kertoi: Presidentti otti kiinni hänet illanvietossaan ja kysyi. ’’No, mitenkäs se nyt asema selvenee?’’ Maalaisliitto on aiheuttanut hallitusyrityksen raukeamisen. Hän ’’toverillisesti’’ ilmoitti, että olisi syytä kääntyä Kallion puoleen, koska hänellä on maalaisliiton ryhmän jakamaton kannatus. Hänelle ovat toistenkin puolueiden johtavat miehet sanoneet: ’’minä olen sanonut samaa presidentille’’. Luuli ettei tämä keskustelu ole asemaa vaikeuttanut. Itse asian kulku on vienyt siihen. Kallio on se henkilö jolla tässä on suurimmat mahdollisuudet. Toivoisi että Kallio antautuisi ’’uhriksi’’ (!) Vastusti ehdottomasti Alkion ehdottamaa neuvottelukuntaa.
Pesonen A: Ei mitään neuvottelukuntaa. Kallion on heti käytävä asiaan käsiksi ja laadittava ohjelmaluonnos niiden kanssa yhdessä joiden kanssa hän aikoo ruveta ministeristöä muodostamaan. Se on sitte esitettävä muille. Sosialistien suhtautumista on nyt tarkoin valmistettava. Ohjelmaan otettava joitakin kohtia jotka heitä tyydyttävät.
Niukkanen tahtoi esittää toivomuksia tulevalle pääministerille. Kannatusta on etsittävä enempi vasemmalta kuin oikealta. Kokoomuksen muumiot jätettävä pois. Maalaisliittolaisten hallituksella pitää olla ohjelma. Luottaa siihen että Kallio laatii sellaisen joka tyydyttää. Mutta ei tahdo ennakolta hyväksyä kaikkea kuten Elovaara.
Vuorimaa. Hallituksen muodostaminen lisää luottamusta maalaisliitolle.
Kallio. Maalisk. 29 pnä oli presidentti hänelle ilmoittanut, että sosialistit olivat suosittaneet Kalliota. – Ei voida ottaa hallitusohjelmaksi täysin maalaisliiton ohjelmaa kun pitää saada muitakin puolueita mukaan. Vaatii että hallituksen muodostajaa kohdellaan luottamuksella. (Liikutettuna puhuu.) Hän tulee kenties pakotetuksi tuomaan ryhmälle hyvinkin vastenmielisiä ehdotuksia, joihin ryhmän tulee suostua. Veli Vuorimaalle hän sanoo, että tämän pitää muuttaa kantaa säännöstelylakiin nähden, sillä sekin on kenties vielä hyväksyttävä. Kertoo, että eri puolueisiin kuuluvat henkilöt ovat hänelle sanoneet: emme mene Lavoniuksen hallitukseen. Mutta jos sinä tarvitset, pidä mielessä.
Juutilainen: Kalliota on ehdoitta pyydetty muodostamaan hallitus. On parempi että yritetään jotain. Se on nyt oikea kehityksen tulos, että me suurimpana porvarillisena puolueena lähdemme muodostamaan hallituksen. Me kannatamme Kn hallitusta, suurin joukko keskustasta. Maalaisliitto voisi ottaa 5 paikkaa. Silloin ei tarvitse pelätä kokoomuksen valtaa. Alkion ehdotus neuvotteluista voisi viedä pitkiin keskusteluihin. Sosialistien kannatus riippuu ohjelmasta. Kallion hallitus voisi lyödä esiin jotain uutta, esim. asutus- ja verotusasioista. Luulee että maalaisliitto kykenee myös puolustamaan, eikä ainoastaan hajottamaan hallituksia.
Kärki riemuitsee ’’maalaisliiton voitosta’’ (!). Hallitusta puollettava kuin yksi mies. Asema on vaikea. Elintarvepula. Verojen kasvaminen. Voimia kasvatettava. Epäilee sosialistien kannatusta.
Oja on saanut kuulla että kokoomus näkee mieluummin Kallion kuin Ritavuoren hallituksen johdossa.
Alkio toteaa, että hänen ehdotuksensa muodostaa neuvottelujen kautta toisten ryhmien kanssa pohja hallitukselle ja pyytää presidentti vasta sen jälkeen antamaan hallituksen muodostaminen jollekulle, ei ollut saanut kannatusta. Se olisi kuitenkin ollut asian varman onnistumisen edellytys, sekä vienyt asian ryhmien yhteiseksi ja vierittänyt maalaisliitolta pois yksinvastuun.
Ryhmä päätti: että Kalliota on pyydettävä muodostamaan hallitus. Ohjelma saadaan muodostaa niiden kanssa yhdessä joita Kallio pyytää hallitukseen.
Löin murheellisena vasaraniskun pöytään tälle keskustelulle ja päätökselle. Kallio on haltioitunut niistä kannatuslupauksista joita oikealta ja vasemmalta on annettu, sekä vihdoin siitä mielettömän lapsellisesta innoittelusta, jolla oma ryhmä työntää häntä – oman päänsä päästimeksi – muodostamaan hallitusta. Murheella siksi, että kumpasetkin suhtautuvat kysymykseen väärän kunnianhimon kiihottamina, niin Kallio kun ryhmäkin. Enkä minä voi asettua jyrkästi vastaan, sillä tässä mielentilassa he eivät ymmärrä minua.
Pelkään että minun menetelmäni hylkäämällä tästä taas tulee pannukakku.
Kallio pyysi täysistunnon jälkeen kanssaan neuvottelemaan. Hän oli ollut presidentin luona ja saanut ’’luottamuksen’’ ruveta muodostamaan hallitusta. Hänen tarkoituksensa on nyt kääntyä erinäisten henkilöiden puoleen eri puolueissa. Ajattelee P. Virkkusta opetus- ja kirkollisministeriksi, Vennolaa raha-, Holstia ulko- ja Ritavuorta sisäasiain ministeriksi.
Hän kysäisee minulta: ajattelisitko sinä tulla hallitukseen?’’ Vastaan empien, vaikka päätökseni on itsessäni selvä: minä en mene. Hän jatkaa, ihmeekseni, ikään kuin heti suostuen ajatukseeni poisjäämisestä: ’’Olen ajatellut, että ellet tahtoisi, sosialiministeriksi”, johon hän oli ajatellut Joukahaista tai minua voisi asettaa kirkollisministerille apulaisen, jolle tulisi valistusasiat ’’ja sinut tai Joukahainen apulaiseksi.’’
En tahtonut uskoa korviani. Onko hän pyörryksissä? Vai tarkoittaako hän pilkata minua? Minut – Paavo Virkkusen apulaiseksi!
Kiitos.
Mutta yhä parempaa tulee: Hän kertoo mitä suurimmalla ylenkatseella, miten oli ajateltu Erichiä hänelle ulkomaisia diplomaatteja käsitteleväksi apulaiseksi (Presidenttikö?) mutta hänkö nyt ottaisi! Sanotaisiin heti: ”Erich´hän sen hallituksen johtaja on!” Hän nauroi ylimielisesti. ”Mutta sitävastoin” hän on ajatellut, että ”tyydyttääkseen kokoomukselaisia” hän ajatteli että Erich voisi tulla Holstin apulaiseksi.
Katsoin pitkään, mutta en tainnut sanoa mitään. Mutta minun täytyy murheella todeta että hän on enempi jo hullaantunut kuin luulinkaan. Alkuaan vilpitön, puhdas mies alkaa pilaantua. Hänessä on tuo, muiden arvioiminen aina ollut heikko puoli. Nyt pelkään että se vie hänet yrityksineen karille. Sillä hän ei hallitusneuvotteluissaan voi peittää itseään.
Olen tuskassa. Minun täytyisi sanoa hänelle, mutta jos puhun, hän nyt ei minua ymmärrä, sillä hän vaanii minussa kilpailijakateutta. Ja sellaista kukkotaistelua minä en viritä. Täytyy muuten häntä hillitä.
Kehoitan häntä nyt ennen kaikkea neuvottelemaan niiden omien miesten kanssa, joita hän aikoo hallitukseen. Mutta hän aikoo ensin toisten puolueid. edust. puhutella. Taas vaarallista. Pehkonen ja Hahl ovat vaikeita suosittaa. Hänellä on erikoinen luottamus P. Virkkuseen. Siinäkin hän pettyy. Sillä Virkkunen ei pidä häntä sinä, minä K. luulee.