Olin Vaasassa. Niemelässä. Ruokosalmelta sain kirjeen jossa nyt ilmoittaa teosteni myymättä olevan kappaleluvun:
Ihminen ja kansalainen 470
Maalaispolitiikkaa 2640
Juoppohullu 2182 !
Siis – 6 kuuk. sesonkimyynnistä on Suomen raittiusväki jaksanut hankkia raittiusromaanille kahdentuhannen kahdeksansadan kappaleen menekin!
Se on loistavaa! Samalla aikaa kaikki vast[-]alutkin riemuitsevat 5000 – ja vanhat kirjailijat 8 à 10000 kappaleen menekistä.
Kieltolakiliiton arvostelukunta, K. S. Laurila U. S:ssa, ne yhdessä raittiusväen kannatuksen puutteen kanssa tappoivat kirjani.
Mitä kannattaa tällaisten ihmisten kesken rimpuilla?
Minun on ilmeisesti pakko laskea romaanikynäni lepoon. Ja pian muutkin kynäni.