Saavun Helsinkiin. Juna myöhäst. 2 tuntia konevian vuoksi. Paavo Hgin asemalla vastassa.
Matkustimme Ollonqvistin kanssa yhdessä.
Klo 11 kokoonnuimme jo Säätytalolle ja neuvottelimme valmistavasti kaikenlaisista vaaliasioista. Edustajia kuuluu tulleen kaikista muista vaalipiireistä, mutta ei Kainuun eikä Mikkelin, eikä Kuopion itäisestä. Useat sanomalehdetkin edustettuna. Mielet näyttävät olevan hereillä.
Klo 4 kokoontui Säätytalolla lisätty maalisliiton keskushallinto sekä ryhmän valtuuskunta. Läsnä n. 30 henk.
P.V. H[eikki]nen avasi kokouksen.
Ent. pääminist. K. Kallio sai puhevuoron, esittääkseen selostuksen nykyisestä valtiollisesta asemasta. Kommunistivangitsemiset: havaittu, että kommunistipuolue eduskunnassa oli vain sen jatkoa jonka laittomuuden Korkein Oikeus oli lainvastaisten puuhien ajajana tuominnut hajotettavaksi. Katsottiin oikeaksi pidättää tutkittavaksi. Sosialistien lakkouhka. Hallituksen kanta kuten ennen. Presidentti oli toisella kannalla, tahtoen hajottaa eduskunnan. Puolueen kokoontuneet elimet ja hallitus yksimielisiä siitä, että ei ollut hajotettava. Hallituksen kanta ilmoitettiin tasavallan presidentille 14 p. Tammik. Hallitus tarjoutui jättämään paikkansa. 15. Tiistaina ilm. presidentti että hän ei voi luopua kannastaan vaan aikoo hän kuulustella Cajanderia, josko hän suostuisi muodost. toimitushallituksen. K. tarjoutui heti jättämään erohakemuksen. Pr. pyysi ettei sitä vielä tehtäisi. Seuraavana 16. päivänä jo tiesivät lehdet että C. on saanut toimekseen muod. toimitushallitus. Silloin kiirehtii K. viemään vasta eroanomuksen. K. sanoo, ettei pr. ”kehoittanut” hallitusta luopumaan!
Luuli ettei se tuomio minkä kansa on vaaliuurnilla antava ei ole kommunismille eduksi. Luulee että vaalitaistelu on oleva tuima.
Kysymys alistettiin keskustelun alaiseksi. Hahl hyväksyi hallituksen menettelyn. Kysyi, onko ja keitä presidentin päätöksen ja kannan takana. – Kallio ei sanonut voivansa vastata. Presidentti kysynyt Virkkuselta ja Virkkunen vastannut. Ei hyödytä tätä penkoa. Presidenttiin ei ole ulkonaiset syyt vaikuttaneet.
Manner luulee että Kallion ja Ingmanin neuvottelut olivat jouduttaneet vaaleja. Ingman oli maininnut että he eivät tule hallitukseen ennen vaaleja.
Kallio: Mannerin käsitys veisi siihen ettemme ole kyenneet hallitsemaan ilman kokoomusta. Oli varustauduttu kuitenkin hallitsemaan.
Hahl: Hämärä paikka. Kokoomushan on vaaleja halunnut? Miksi he nyt meluavat.
Kallio: Kokoomukselaiset tarkoituksella toimineet hajotuksen aikaan saamiseksi. – Alkio: Kokoomus aikonut ajaa ml. hallituksen hajottamaan eduskunnan; nyt pr. ote vei heiltä humalat. – Kivilinna: Samaa. Ei ole syytä siitä paljon kirjoittaa.
Hiekkala: Jo viime vaalien jälkeen kokoomukselaiset lehdet, m. m. Savo, kirjoittivat, etteivät he mene hallitukseen vaan jäävät odottamaan uusia vaaleja.
Hallituksen kanta hyväksyttiin edusk. hajotukseen nähden yksimielisesti, samoin ero.
Kutsutaanko puoluekokous? Ei.
Vaaliliitto-kysymys. Vastustettiin ja puolustettiin. Ponsiehdotukseni. Lopuksi hyväksyttiin ponsi; ”Maalaisliiton vaaleja valmistava kokous katsoo, ettei maalaisliiton ole tehtävä vaaliliittoja toisten puolueiden kanssa, paitsi jos se jossain vaalipiirissä, erinäisessä poikkeustapauksessa saattaa tapahtua puolueemme tarkoituksia edistävästi.”
Ehdokkailta vaaditaan ehdotonta raittiutta, kieltolain kannatusta, sekä että entisyys ja maine tulee olla puhdas. M.m. lausuttiin julki, että Jansson, Gyllenbögel ja L. Pohjanheimo eivät saa tulla missään ehdokkaiksi.