Helsinkiin. Paavo asemalla vastassa. Hän on lukemisesta ilmeisesti kovin väsynyt. Olin presidentin luona pari tuntia. Hän selitti kaikki tähänastiset kokemuksensa. Hänellä on vaikea tuo kansallisuuspolitiikka. Procopéta hän pitää erinomaisena ulkoministerinä. Muistutin että hänen tulee Latvian lähettilästä nimittäessä muistaa Sylvanderia. Lupasi. Vilkamaa ei hän tahdo millään ehdolla takaisin. Ajattelee nyt Malmbergia. Ja Mannerheimia sotilasneuvostoon! Varoitin. Yleensä sain taas sen käsityksen, että hän on perin hyvää tarkoittava, mutta kovin herkkä ja sangvininen luonne. Herkkä vaikutuksille toisaalta, itsepintainen toisaalta. Hänellä pitäisi olla rinnallaan vakava ohjaaja.
Tapasin rouvaakin. Hän on hyvin miellyttävä ja järkevä ihminen.
Relander saattoi minua Hospiziin saakka.
Illalla oli meillä Kieltolakiliiton johtokunnan kokous Vanhalla Ylioppilastalolla. Aika hauska muuten. Paljon jäseniä koolla.
Sieltä tullessa kävelimme Liakan kanssa kadulla toista tuntia ja pohdimme S. Nuorison Liiton asioita. Hän oli tullut siihen käsitykseen, että nuoriso-opisto on kuolemaan tuomittu. Ei saa vastedes oppilaita, ei varoja. Valitettavinta on että R[ipsaluoma] riitautuu kaikkien kanssa.
Nyt ne aikovat nuoriso-opistossa perustaa Pyrkijälle kilpailijan, viikkolehden! Siis avonaista konfliktia valmistetaan.