Tänään tuli Artturi Leinonen Siperiasta! Oli todella hauska tavata mies. Söimme. Menimme ryhmään. Illalla hän lähti kotiin. Soitin Vaasaan ja ilmoitin hänen tulostaan. Tänään oli ryhmävaltuutettujen neuvottelu siitä, mitä puhemiehen tulisi valtaistuin puheeseen vastata. Ajateltiin että porvaritkin voisivat lausua jo toivomuksiaan. Ehdotin, että myöskin tärkeimmistä edistyskysymyksistä, m.m. kieltolaista mainitaisiin. Sitä vastustettiin. Niin ikään keskusteltiin, olisiko jollain sopivalla tavalla mainittava, että me odotamme kansainvälisiä takeita itsehallinnollemme. Sitä minä pidin välttämättömänä. Ingman m.m. arveli, että se on liijan arka asia, että sitä voisi laskea puhuttavaksi sosialidemokratin suulla. Olisi, muka, ainakin Miljukovilta [väliaik. hallituksen ulkoministeri P. N. M., kadettipuolueen johtaja] kysyttävä, mitä hän sellaisen mahdollisuudesta arvelee. Minä vastasin, että meidän on uskallettava jotakin itsekin. On aivan mahdotonta mennä sellaista neuvoa kyselemään Miljukovilta, jonka suhde Suomen kysymykseen ei ole enää pitkään aikaan ennen vallankumousta ollut selvä. Ei keneltäkään venäläiseltä ole sitä kysyttävä. Tilanne on nyt sellainen, ettei meidän ole pelättävä lausua ilmi rohkeita ajatuksia, sillä Venäjä tarvitsee Suomen lojaalisuutta. Ingman sanoi, että jos on tarkoitus sosialisteilla hyvinkin vetoa asia johonkin kansainväliseen sosialistien keskusliittoon. Minä taas: Kansainvälisessä sosialistien keskusliitossa ei tietääkseni ollenkaan käsitellä tämän luontoisia kysymyksiä. Ingman: hän oli tark. sitä, että jos me haluamme Venäjän avulla saada kansainvälisiä takeita, silloin, mutta jos on tarkoitus muiden avulla niitä saada, silloin ainakin on turha tässä puheessa asiasta mainita. Siihen tarjoutuu tilaisuus jos laaditaan atressi. Minä: puheilla ja atresseilla on aina tarkoitettu vaikuttaa enempi Eurooppaan, kuin esim. Nikolai II:een, vaikka ne muodollisesti on kirjoitettu ja puhuttu Nikolaille. Niin voidaan nytkin tehdä. – Enemmistö kannatti Ingmania. Meidän S. Haapanen ja Lantto eivät puhuneet mitään. Puhemiehelle tuli vain esitetyksi se, mistä oltiin yksimielisiä.
Samalla asetettiin jaosto harkitsemaan atressi-asiaa. Siihen valittiin: Ingman kokoonkutsujaksi, Estlander, Pennanen ja minä.
Illalla kävimme: Raatikainen, Pehkonen ja minä Centraalipasachin saunassa. Siellä oli mainio kylpeä, kun yleisö, luullen, että sauna oli sulettuna, ei tiennyt tulla. Painoin alastonna saunasta tultuani 70,400 gr.
Elämä täällä maksaa aivan hirveästi. Päivällinen ja aamiainen á 3:50, vaikka ruoka on niin heikko, kun se on. 2 lasin annos kaljaa maksaa 20 penniä, 10-pennin lantin kokoinen voinpalanen 15 p. kahviannos 1 mk j.nep. Tämä nylkeminen on aivan hirmuista. Ja nämä kuitenkin valittavat, kuinka talonpojat nylkevät. 1 lasi maitoa maksaa 15 p. keitettynä 20 p., keitetty muna 50 p., pieni puuroannos maitolasin kera 75 p. j.nep. Ja huone, jossa olen, 7:-.
Se on nylkemistä!
Tri Helenius-Seppälälle tarjosimme valiokuntapaikan, minkä hän itse haluaa. Hän halusi Talousvaliokunnan paikan. – –
Se kirkkoherra Hurmerinta ei ollut lähtenytkään E-P.maalle! Ja hän oli vaikenemisellaan jättänyt Raittiuden Ystävätkin siihen luuloon, että hän on mennyt. Nyt vasta eilen illalla on tri Ramstedt lähtenyt hänen jälilleen. Ja Tuomioja lähtenee tänä iltana tai huomenna.