Helsingissä. Olin yötä Kallion luona. Eilen yritin saada painomustetta Ilkkaa varten ja sainkin vihdoin. Ryhmän miehiä oli koossa Vuorinen, Joukahainen, Kokko, Juutilainen, Lantto, Kallio, Relander, Luopajärvi ja minä. Suunniteltiin ylimääräisen puoluekokouksen ohjelma. Oltiin yhä edelleen sillä kannalla että menetelmäämme hallitusmuoto asiasta ei ole syytä muuttaa.
Tri Schauman lähtee Saksaan. Päätettiin nyt aluksi luovuttaa 1000 mk. ryhmän kassasta hänelle matkarahoiksi. Ellei ryhmä ota asiaa omakseen, vastaavat siitä kokouksessa olleet.
Hyväksyttiin niin ikään maalaisliiton suosituksena tri Schaumanille antamani todistus.
Illalla olin tri Nikulan kanssa pyydettynä keskusteluissa Edistys-Seurojen Kust. Oy:sä. Hän halusi kuulla mielipidettäni voisiko ajatella hieman muuttaa ml. nimeä ja tarkistaa ohjelmaa, jos ajateltaisiin että nuorsuomalaisista lohkeava osa sen puolueen aineksia liittyisi maalaisliittoon? Vastasin ettei se voi tulla kysymykseen että me muutamme puolueen nimeä sellaisesta syystä; ohjelmatarkistus tietysti on aina avoinna. Mutta, sanoin, en luule että olisi siunaukseksi sellainen joukkoymppäys puolueesta toiseen. Viisaampaa olisi nyt heille hieman odottaa asian kehitystä ja valmistautua perustamaan uusi kaupunkilaisia yhteiskunnallisesti herättävä radikalinen puolue, tahi, koettaa saada nuorsuom. puolue sellaiseksi. Ei ole hyvä yrittää suuria puolueita, ne ovat kankeita, niissä pitää niin paljo kompromissata, joka kaikki vaikeuttaa edistystä. Helpompi on kahden edistyspuolueen puolueina sovitella eteen tulevissa asioissa.. – –
Muuten saa huomata että radikaalisissa piireissä yleensä on maalaisliiton arvo nyt korkealla.
Samalla neuvottelimme Ruokosalmen kanssa kustannuskysymyksistä.
Kaikki tämä oli eilen.
Tänä aamuna tuli tri Sivén. Kertoi kokemuksiaan Saksassa. Selitin hänelle miten me olimme poliittisen aseman ymmärtäneet. Ei ole vahinko vaikka hallitusmuoto-asia vähän venyy. Tilanne muuttuu edullisemmaksi meille.
Hän ei ollut myöskään enää varma, eikä ollenkaan väittänyt, että monarkistien laskut olivat olleet oikeat. Myönsi, että me emme nyt jaksa ryhtyä Karjalan valloitukseen.
Esitin hänelle vanhan ohjelmani: Pietari kansainväliseksi kauppatasavallaksi, Muurmanin seudut, s.o. rannikkoliikenne ja Muurmanin rata myös kansainväliseksi, Suomenlahti, Pohjanlahti ja Itämeri puolueettomaksi. Ellei Suomeen tule saksalaista kuningasta, välttää Suomi kaiken todennäköisyyden mukaan sodan Karjalassa. Kun Englannin ja Venäjän välit nyt on ilmeisesti pysyväisesti rikki, on Englannin edun mukaista edistää Suomen itsenäisyyttä jos Suomi pyrkii tunnustamaan ylempänä suunnitellut puolueettomuusmerkit. Silloin on suuria mahdollisuuksia että Itä-Karjalan maa-alueet liitetään Suomeen tulevassa rauhankongressissa. Se on silloin Saksan ja Englannin etujen mukaista, samalla kuin se tarjoo Venäjälle suurempia vakuuksia vihollisuuksien uhkaa vastaan näiltä tahoilta. Saksan nykyiset kokemukset läntisellä rintamalla edistävät asiaa. Niin ikään Euroopan yhteinen tarve luoda markkinoita Siperiassa.
Kallio kertoi senaatista kaikellaisia pikku juttuja.
Tuntuu kuin siellä yhä enempi tuherretaisiin vähäpätöisyyksissä. Mitään selvitysaloitteita ei ole. Eletään päivästä toiseen, kädestä suuhun. Surkeata!
Suomen Nuorison Liiton neuvottelukokouksessa olin sitten mukana iltapäivään asti. Siinä ei ollut muuta merkittävää kuin vähä edustettuja keskusseuroja ja epämääräisyyttä.
Voi voi kun olis siihenkin joku mies! Mutta sellaista ei ole näköpiirissä.
Kävin Erkon luona. Hänen tietojensa mukaan on kuningasehdokkaana nyt joku Hessenin maakreivi Friedrich Karl, jonka luona piti eilen olleen vastaanotto. Hän on keisari Vilhelmin lanko, 50 v. Hänellä on jo 24 vuot. perintöruhtinaskin.
Mecklenburgilaista pidetään kelpo miehenä. Mutta lähettimme olivat sillä aikaa kun neuvottelut hänen kanssaan olivat puoli tiessä, jo kääntyneet erään toisen puoleen, ja laittaneet siitä uutisen lehtiin. Silloin Meckenburgilainen suuttui ja ilmoitti hylänneensä tarjouksen.
Illalla lähdin kotiin.