Iso-Britanian konsulaatissa kävimme Vuorimaa, Luopajärvi ja minä. Ensi kysymykseeni: Mille kannalle Iso-Britanian hallitus asettuu Suomen itsenäisyyskysymyksessä, luki mr Bell Engl. ulkoministeri Robert Cesilin sähkösanoman, joka seuraa jälempänä.
Toinen kysymys: Saammeko elintarpeita Englannin välityksellä? Vastaus: Englannin hallitus on vastannut, että Suomelle pitää hankkia elintarpeita, sekä, että niitä on toivo saada aivan pian ja, että hra konsuli on ryhtynyt kaikin voimin toimimaan tähän suuntaan.
Kolmas kysymys: Mihin suhteeseen Englannin hallitus ryhtyy mahdollisesti Venäjältä Suomea uhkaavaa bolshevismia vastaan? Vastaus:
Nyt on kaikilla kansoilla, Engl., Ranskalla, Saksalla ja Suomella vain yksi ainoa taistelu, joka on kohdistettava bolshevismia vastaan. Se on henkinen mielisairaus joka on kukistettava maailmasta.
Neljäs: Aikooko Englanti laskea sota-väkeä Suomeen, kuten huhut käyvät? Vastaus: Hän ei voi varmaan sanoa, tuleeko sotaväkeä -tän-ne? Mutta missään tapauksessa ne eivät tule ilman, että siitä ennakolta sovitaan Suomen hallituksen kanssa. Ne eivät tule missään tapauksessa agressiivisessa, vihamielisessä tarkoituksessa.
Sähkösanoma, jonka mr. Bell luki 1:si kysymykseemme vastaukseksi, oli suomennettuna näin kuuluva:

”Sähkösanoma ulkoasiain ministeriöltä Sir Hovardille, 31 päivältä Lokak. 1918. Teidän sähkösanomanne No 3210.
Lordi Cecil äsken antoi itseään haastatella Hufvudstadsbladetin kirjeenvaihtajan, Toll’in ja ilmoitti, että yhtäpitävästi liittoutuneitten periaatteitten kanssa siitä, että pienten kansojen pitää saada itsemääräämisoikeus ja vapaus, Suomi on oleva riippumaton valtio sitten, kuin luja hallitus on sinne muodostettu sillä edellytyksellä, että Suomen kansa itse haluaa Suomen riippumattomuutta. Britanian hallituksen epäilys tammikuussa riippui siitä, että Venäjällä ei ollut mitään varmaa hallitusta, jonka kanssa olisi voitu toimia asiassa, eikä Suomessa itsessään mitään lujaa järjestystä. Saksalaisen prinssin nouseminen Suomen valtaistuimelle arvelluttavasti vaikeuttaisi diplomaattisten suhteiden syntymistä Iso-Britanian ja Suomen välillä.
Vastakkaisessa tapauksessa on brittiläinen hallitus aivan valmis asettumaan ystävällisiin suhteisiin semmoisen suomalaisen hallituksen kanssa, joka on muodostettu henkilöistä, jotka eivät ota ohjeitaan Saksasta, eikä ole sekaantuneet saksalaisten sotilashenkilöitten kanssa. Lordi Robert Cecil lausui mielihyvin näkevänsä yhteistoimintaa Suomen, Itämerenmaakuntien ja Skandinavian maitten välillä, joilla on niin paljon yhteistä.
Lordi Cecil myös puhui toht. Holstille samaan suuntaan. Epäilemätöntä on, ettei Hänen Majesteettinsa hallitus voisi tunnustaa Suomen suvereniteettia, elleivät suomalaiset luovu tarkoituksesta valita saksalainen prinssi hallitsijaksi, sekä puhdista maata kaikista saksalaisista sotajoukoista. En ryhdy nykyään antamaan enempiä selityksiä itsenäisyyskysymyksestä. Cecil.’’