Lauantaina 17 Marrask. jatkoa [palataan vars. kirjaan]
Tänä aamuna valtasivat punakaartilaiset säätytalon. Siellä ei voitu pitää valiokuntien istuntoja. Ilmoittivat siihen sijoittavan punakaartin päämajan sekä venäläisen ”Punaisen ristin”. Tapauksen johdosta piti puhemiehistö kokouksen ja päätti peruuttaa klo 2:ksi aijotun täysistunnon, koska oli kuultu uhkauksia, että eduskunta aijotaan väkivallalla hajottaa. Sen. Rautapäälle oli ”komppania päällikkö” selittänyt että huoneisto on vähän liijan hyvä heille, mutta se on sopivalla paikalla. Oli sanonut: mitä te herrat olette kylväneet, sitä nyt saatte niittää.” Koko tuo asiassa täyskäännös alkaa tehdä Don Quixote -vaikutuksen. Yleensä on sellainen ajatus että joukot alkavat nyt vaatia sosialistijohtajia astumaan remmiin hallitukseen ym. Mutta nämä ovat viisaampia kuin johtajat ja tietävät, ettei tuo uusi järjestelmä olekaan niin helposti toteutettavissa kuin joukot tahtovat. Omat koirat alkavat purra. Ilmeisesti ei Helsingissä suuri yleisö ollenkaan hengessä mukana. Katuelämä on tavattoman hiljaista, vaikka väkeä onkin jonkun verran tavallista enempi liikkeellä, kun kaikki ovat joutilaina. – Puhemiehistössä jo Lundson ja Ingmankin tunnustivat sen eduskuntapäätöksen tärkeyden, jolla valta siirrettiin eduskunnalle. Tämä valta ei ole siis nyt kaatuneella senaatilla, vaan laillisella porvarieduskunnalla, jolta sitä ei niin helposti saada pois. Ja mikä tärkeintä: sosialistit itse, äänestäessään minun ehdotukseni puolesta tässä asiassa, hirttivät ”Mannerin eduskunnan”.
Klo ½ 1 soittaa Haapanen säätytalolta, että punakaartilaiset ovat sieltä menneet tiehensä ja että ”päämaja” on selittänyt heidän vallanneen säätytalon ilman päämajan lupaa! Siis jo yksi peräytymismerkki.
Sosialistit olisivat hallitusneuvotteluja toimittaneet Eduskuntatalolla, mutta näissä oloissa emme antaudu mihinkään neuvotteluihin. Nyt on meidän tehtävämme odottaa – sosialistit järjestäköön nyt asiat.
Yleensä tuntuu porvaristossa tällä hetkellä helpotuksen tunne valtaavan. Odotetaan suurlakon ja vallankumouksen sammuvan ilman mitään erikoistuloksia.
Tänään klo 5 aamulla oli senaattori Serlachius vangittu kodissaan. Ovi potkittiin rikki. Päivällä hänet jo vapautettiin.
Kerrotaan 700 punakaartilaista marssineen Porvooseen päin 4:jän kuularuiskun kanssa ottamaan vangiksi suojeluskuntalaisia.
Punakaarti on saanut suojeluskunnan luettelon, nyt viime yönä ja tänään päivällä on niitä vangittu.
Itsenäisyysklupilla oli kokous Eduskuntatalolla jossa senaattorineuvottelujen johdosta päätettiin vastata, ettei senaatin muodostamiselle ole edellytyksiä, ennen kuin lakko loppuu.
Sosialistit ovat hyvin hermostuneita. Orasmaa kertoo että sotaväeltä loppuu jauhot. Se merkitsee siis, että lakko on lopetettava. Muuan punakaartilainen kertoo, että ne uhkailevat siellä aivan kauheita.
Täällä on syntynyt myöskin palkanmaksulakko siten, että pankkien palveluskunnat ovat lakossa.
Paloheimon kartanoon on mennyt elintarveryöstäjiä, kerrotaan.
Sosialistiset edustajat ovat tavattoman hermostuneita siitä että olemme keskeyttäneet keskustelut heidän kanssaan senaatin muodostamisesta. Siinä, että he miehittivät aamulla säätytalon tuli heille juonikas strateginen virhe: se tapahtui 3 tuntia liian aikasin, josta johtui ettei eduskunta kokoontunutkaan, kuten he tarkoittivat, piirittämistä varten.
Nyt illalla kerrotaan, että punakaartin on annettava lainakiväärit sotaväelle takaisin – koska ne merisotilaat, joilta kiväärit on lainattu omaa kansaansa vastaan, on komennettu laivoilla jonnekin, missä on nähty saksalaisia vedenalaisia.
Siinä hermostumista! Jos pyssyt viedään, vaikea on sitten paljain käsin jatkaa eduskunnan pakotustoimia. Onko tämä tosi, sen huomenna näkee.
Ryhmä oli koolla klo 7 Hospitsin 3 kerr. Seurusteluhuoneessa.
Päivällä olivat muutamat punakaartilaiset ampuneet Veilin & Gösin edustalla. Malmilla on eräs poliisi ammuttu. Eilen muuan kasakkaupseeri oli tikarilla tappanut erään häntä haukkuvan matruusin kadulla.
Yleisö on aivan innoton ja välinpitämätön lakosta.