Aamulla kävi P. Uotila luonani ja pyysi saada tuoda puheilleni pari Venäjällä palvellutta upseeria. En suostunut tällä kertaa. En halua antautua toistaseksi. Hallituskysymys delegatsionissa.
Sen. Paasikivi: Svinhufvudin ja Paasikiven välillä tultu siihen päätökseen, ettei olisi syytä nyt ryhtyä muodostamaan kokonaan uutta senaattia, vaan järjestelemään sitä entisellä pohjalla lisäämällä muutamia uusia miehiä. Ulkoasiain päälliköksi oli ajateltu Stenrothia. Sota-asiain päälliköstä ei vielä ole varmaa tietoa mutta oli siihen ajateltu sotilas. Ulkoministerin apulaiseksi Sario. Elintarveasiain johtoon ajateltu Paloheimo.
Hallitus tulisi näin olemaan hyvin monilukuinen. Asiain paljouden vuoksi voisi senaatti istua kahdessa osastossa. – Ohjelma: Hallitushan tulisi olemaan sama kuin syksylläkin, vain uusittu, joten ohjelmakaan ei tulisi asiallisesti muuttumaan. Tehtävät vaikeat. Nyt on esillä kiireellisimpinä: Hallitusmuoto, ulkopoliittinen asema, itsenäisyyden lujittaminen ja turvaaminen, Venäjän-Karjala kysymys, järjestyksen palauttaminen, sotalaitos, valtion raha-asiat, elintarveasiat, kapinan aiheuttamien taloudellisten vaurioiden korjaaminen.
Elintarveasiassa on tultava yksinomaan oman maan tuotannolla toimeen. – Sisäiset uudistuskysymykset on hoidettava hallituksen ohjelman mukaan. Kun vaikeudet ovat suuret, ei luule että jälkimaailma tulee antamaan tunnustuksen, että nämä vaikeudet ovat voitetut. Ennen kuin he ottavat ratkaisevan askeleen, oli tahtonut saattaa nämä asiat delegatsionin tietoon kysyäkseen, tuleeko tällainen hallituksen kokoonpano vähentämään eduskunnan luottamusta hallitukseen.
Vrede: Kiittää Paasikiveä siitä avomielisyydestä jolla tämä oli esittänyt asian. Paasikivellä tulisivat hallitusasiat olemaan vahvoissa käsissä. Ei pitäisikään perinpohjaisemmin hallitusta uudistaa nyt, kun on niin paljon tehtäviä. Kysyi: onko salkuton senaattori tarpeellinen?
Erkko: Onko uusi senaatti päättänyt ruveta ajamaan monarkistista hallitussuuntaa? Se tulisi vaikuttamaan nuorsuomalaisen puolueen suhtautumiseen hallitukseen.
Paasikivi. Kaikki uudet senaattorit ovat monarkisteja, samoin entisistä muut, paitsi maalaisliittolaiset. Svinhufvud on ilmoittanut että hän ja senaatin enemmistö ovat monarkian kannalla. Sitä kai tullaan ajamaan.
Nevanlinnalla ei ole mitään niitä henkilöitä vastaan, jotka aijotaan hallitukseen. Ainoa vika: se tulee liijan moni miehinen, joten on vaikea saada keskitystä aikaan. Lupasi varman kannatuksen senaatille.
Ahmavaara vastaten kysymykseen lupasi kannatuksen senaatille.
Alkio ei voinut antaa suoraa lupausta kannatuksesta. Kun vallan siirto oli toimitettu eduskunnalta senaatin puheenjohtajalle, piti maalaisliiton eduskuntaryhmä sitä virheenä, jonka jälkeen sen suhde hallitukseen muuttui. Kun senaatti lisäksi on ilmoittanut ryhtyvänsä ajamaan monarkian asiaa, sekä ollut eduskuntaan nähden salaperäisempi kuin luuli olleen syytä, mikä koskee ulkoasioita ja nykyistä tilannetta, oli maalaisliiton eduskuntaryhmä ja lisätty keskushallinto tulleet siihen päätökseen, ettei maalaisliitto voi enää olla mukana tämän hallituksen kokoonpanossa. Näin ollen tulee maalaisliitto suhtautumaan senaattiin sen mukaan miten senaatin menettely milloinkin antaa aihetta.
Ingman lupasi suomalaisen puolueen ryhmän kaiken kannatuksen.
Ståhlberg: Nuorsuomalaisten kannatus tulee riippumaan hallitusmuotokysymyksestä.
Pullinen vakuutti että Paasikiven asettuminen senaatin johtoon tulee vaikuttamaan suurta tyytyväisyyttä. Samoin Paloheimon elintarvepäällikkönä. Olisi toivonut nimitettävän myös talonpoikaissenaattoreita.
Ahmavaara yhtyi viime mainitussa mielihyvällä Pulliseen. Jo syksyllä oli sitä toivottu. Mutta luuli nyt muodostettavan hallituksen väliaikaiseksi.
Hultin pyysi että hallituksen taholta tehtäisiin yksityisesti selkoa niistä perusteista, joitten vaikutuksesta he ovat luopuneet tasavaltaisesta hallitusmuodosta ja ruvenneet kannattamaan monarkiaa.
Lundsson: 1) Onko nyt senaattoreiksi aikovilla siinäkin tapauksessa aikomus jäädä senaattiin, jos hyväksytään tasavaltainen hallitusmuoto? 2) Onko perää siinä, että aijotaan eduskunnalla valituttaa kuningas?
Hahl selosti ryhmämme kieltäytymistä hallituksesta ja sen syitä.
Paasikivi vastasi Lundssonille: 1) että tämä hallitus tulisi eroamaan, 2) ei voinut vastata mitään, ei ollut asiasta kuullut mitään.
Ryhmä käsitteli samana iltana asiaa.
Useat puhujat, kuten Niukkanen, Joukahainen, Heikkinen, Alkio, Rentola ja Juutilainen katsoivat, ettei ollut ilmennyt mitään uusia näkökohtia asiassa, joten ryhmä pysyi entisessä päätöksessään.
Pehkonen oli hieman hermostunut. Sanoi ettei hän kyllä ole ’’politiikkaan syntynyt,’’ mutta katsoi, ettei vielä olisi syytä heidän tulla pois senaatista. Luuli, että mieliala maassa ei ole sellainen, että se vaatisi heidän poistumistaan senaatista. Asioita olisi nyt hoidettava.
Alkio esitti vastaväitteitä. Lohi oli Pehkosen kannalla. Ryhmä pysyi päätöksessään.