Perustuslakivaliokunnassa, joka kokoontui jatkamaan eilen kesken jäänyttä asiaa, esitin seuraavan vastalauseen: ’’Kun valiokunta tunnetusta ryhmäin välisestä sopimuksesta huolimatta on äänestyksellä päättänyt käydä asiallisesti käsittelemään hallituksen esitystä Suom. valtiotalouden oikeus-perusteista, saan omasta ja valio-kun—nassa olevien ryhmätoverieni puolesta ilmoittaa vastalauseeni valiokunnan pöytäkirjaan. Kun meillä Valtiopäiväjärjestyksen mukaan ei ole muuta neuvoa, katsomme velvollisuudeksemme olla mukana valiokunnan istunnoissa, vaikka emme voikaan ottaa osaa tämän asian asialliseen käsittelyyn.
Tämän johdosta sanoi:
Vrede: Yksityinen sopimus ei voi vapauttaa perustuslain noudattamisesta. Jokaisella valiokunnan jäsenellä on velvollisuus ottaa osaa valiokunnan käsittelemiin asioihin. (Vaikenemista.)
Puheenjohtaja (Vrede) Katsooko valiokunta voivansa jatkaa työtään?
Estlander. Kukaan ei ole velvollinen valiokunnassa ilmoittamaan mielipidettään muuten kuin äänestyksessä.
Asian käsittelyyn ryhdyttiin.
Jouduimme ottamaan osaa äänestykseen 4 §:ssä, jossa Vrede ehdotti kannatettuna ylimääräisten valtiopäivien hyväksymän hallitusmuodon mukaan, Estlander halusi säilyttää esityksen sellaisenaan.
Asia käsiteltiin asiallisesti.
Sitten otettiin äänestettäväksi hylkäämis-ehdotukseni. Äänestyksessä äänestivät ehdotukseni puolesta: Relander, Lundson, Heikkinen ja minä 4, vastaan kaikki muut. Meikäläisiä ei ollut muita valiokunnassa.
Siitä, ettemme ottaneet osaa käsittelyyn, johtui, että koko esityksen ensi lukeminen suoritettiin 3/4 tunnissa.
Nyt otettiin käsiteltäväksi: ’’Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle laiksi 20 pnä Heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 26, 27, 43, 61 ja 63 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.’’
Tämän suhteen ilmoitin, että kantani tä-män esityksen käsittelyyn on sama kuin edellisenkin, viitaten ennen esittämiini lausuntoihin.
Kun esitys oli 20 min. läpi käyty, ehdotin sen hylättäväksi samoilla perusteilla kuin edellisenkin. Äänestyksen tulos sama kuin edellisessä.
Asian ensimäinen käsittely julistettiin loppuneeksi.
Hallituksen kertomus v. 1910–14 valtiopäiväpäätöksien toimeen panosta, pantiin alustavaan jaostoon, johon valittiin Vuorimaa, Malmivaara, Hornborg ja Lundson.
[leike: ”Hallituskysymys. Pidettyjen neuvottelujen tulos.”]
Lauantai-ilta. Minulla on ikävä. Tämä ei ole minun elämääni. Aina taistelussa! Ihmiset luulevat että minä tästä nautin. Voi jos he voisivat aavistaa, kuinka vastenmielistä tämä kaikki alkaa olla minulle. Ellen tuntisi niin syvää edesvastuuta, vetäytyisin nopeasti syrjään. Mutta tämä liike, jonka mukaan olen joutunut, on mahtavassa nousussa, – se ei laske minua. Jos menen – syyttävät heti, että olen asiani hylännyt!
Jumalani! Etsi, esitä minulle joku pelastus, laske kodin rauhaan, anna höylä ja lapio ja kynä käteeni! Oi paratiisiunelmat!
Uusia järjestymisiä. Viikon kuluttua kokoontuvat täällä ’’yhteiskuntaa suojaavat’’ suomettarelaisuuden lipun juurelle ja ’’edistysmieliset’’ sovittelemaan yhteen kansan puo-luetta ja nuorsuomalaista puoluetta. Edel-lisestä kyllä tulee se ’’Arkkienkeli Mikae-lin’’ suomalainen taantumusliitto. Jälkimmäi-nen on epämääräinen kaaos josta ei tule mitään. Siinä yritetään yhdistää maalais- ja kaupunkilais-harrastuksia ja siitä ei tule mitään.
Toivoakseni kuitenkin tämä isänmaa pelastuu. Nämä kokoomuskokeet ovat haparoimisia, jotka lopulta avaavat valtaväylänsä.