Automatkalle klo 8.30. Äärettömät peltolakeudet. Ajetaan läpi kolmen pikku kaup. yli Veikselin mahtavan haaran. Tuulee. Äärettömät peltoulapat. Saavutaan koeasemalle jossa kanoja, karoja, punaista karjaa.
Omenapuuesplanadit. Kaikkialla laihoja hevosia – Tienrakennukset. Kahdenpuolen tietä kaikkialla puita, toiset ikivanhoja piilipuita, poppeleita, hevoskastanjoita. Nuo pikkukaupungit toisensa laatuisia: matalia, olkikatt. rakennuksia, ränstyneitä, suunnattomasti lapsia, naisia imettämässä, nuoria.
Saavutaan Potoskiin, Bulavan Maatalousopistolle. Matka oli 142 km. Peseydyttiin. Syömään komeaan ”linnansaliin”. Johtaja piti tervehdyspuheen, vastasi meidän puolest. kiittäen Brander.
Linnan rakent. ruht. Zartoryski [Czartoryski]. Puolisyönnissä katselemassa laboratorioita, puustoa jossa 3-sylisen lehmuksen ympärillä valokuvattiin. Vielä kirjastossa, sitten matkaan.
Tulo Kashimidiin [Kasimirowa]. Ihana seutu. Vanhaa ja rappeutunutta rak. Kävin useissa puotiputkissa. Kaikki juutalaisia. Rakennus 3 kerroksinen, kuvitetut seinät. Komeasti kuvitettu rappaus. Kävin torilla. Lapsia, lapsia.
Tullaan merkilliseen maantieleikkaukseen. Siellä yhden auton kumi puhki – ajaja oli juovuksissa. Mies jätettiin siihen. Eteenpäin. Autossamme 7 miestä. Hyvä ajaja. Kurja tie. Sanottiin: tätä on vain 3 km. Mutta saapuessamme soukkaraiteisen rautatien asemalle, oli ajettu ainakin 10 km.
Nyt istumme soukkaraiteisen vaunussa.
Saavumme Szizekarkovzin tilalle. Siinä on 40 ha hedelmäpuun taimia, omenapuu, kirsikka y. m. ja 20 ha humala sekä puutarhaviljelyksellä. – Syötiin päivällinen ja valokuvattiin.
Käynti säilyketehtaalla. Valmistetaan marmeladia, pannaan purkkeihin tomaattia, pääronia, porkkanoita y. m. – Lähdettiin pikkujunalla sen pysäkille. Siellä kaikki auton ohjaajat juovuksissa, kaksi niin pahoin, ettei heitä voitu käyttää. Suuren riidan jälkeen saatiin toinen auto Niukkasen hoitoon. Klo oli 9 ja pimeä kun lähdettiin kurjaa tietä Kasimiroviin. Matkalla ihmeellisen runolliset kokemukset, kahden puolen tietä nuo loppumattomat puistikot – erittäin kaivostie jonka yläkummuilla nuori kevät puulehvien yli tien syleillessä tervehtii. Kyliä. Nuorisoa tuohuksineen laulamassa neitsyen kuvan ympärillä. Kasimirovin tori, nuorisoa siinä, ei voida yöpyä. Matka jatkuu Veikselin rantaa, tien toisella puolen, milloin virta, milloin viljelyspellot, toisella karkea maa. Kasimirovissa 3 luostaria ennen, nyt vain 1 käytännössä. Sen inhoittava väestö ja puodit.
Näin tullaan Potoskiin klo ½ 11. Kova katuliike. Joukkoja ympärillämme. Oleilemme kadulla. Mietintää. Yksi autokuorma jää yöksi. Toiset lähtevät. Aamulla oli se miesohjaaja samanlaisessa, vielä juopumus-tilassa ollut! Ja hotelli laskuttanut hänen juomingeistaan 15 soltia. Taas Niukkanen ohjaajaksi.
Me ajoimme tuon 120 km taipaleen sydän yöllä. Kävi aika viima. Puut kahden puolen tietä. Pimeys niiden takana, auton valo sisässä. Pyrki viluttamaan. Minulla ministeri P[rocopé]n turkit. Muuten olisinkin jähmettynyt.
Kun ajamme läpi Varsowan, on yöliike hyvässä käynnissä. Katusohvilla nukkuvia naisia ja miehiä, toisia kävelee, ajaa… ja se eilinen kuva-äiti makasi lapsineen porttikäytävässä!
Olimme hyvässä kunnossa kortteerissa ja maata.
Nukuin klo 9 aamulla. Björkenheim tuli herättämään klo ½ 10. Piti olla klo 10 tuntemattoman sotilaan haudalla panemassa seppele, jonka laskimme.
Sieltä käynti asutusministerin, ja maatalousministerin luona.
Lähetystö kävi ulkoministerin luona. Pilsudskin luo oli hän itse kutsunut ja aijoimme mennä. Mutta tänään levisi huhu että Venäjän ja Englannin diplomaattiset suhteet ovat katkenneet.
Tuli peruutus. Muutamat meistä kävivät vain kirjoittamassa nimensä marsalkan päiväkirjaan. Päivälliset. Aamiaisen söimme hotel Europassa.
Ja nyt valmistaudumme ministeri Procopén luo päivälliselle, mennäksemme iltajunalla klo 10. Krakovaa kohti.
Huonohko vaunu, mutta nukuimme aika hyvin, herätäksemme aamulla klo 6 Krakowassa, jossa menimme rautat. ravintolaan ja joimme aamuteet. Täällä on mahdotonta juoda kahvia, se on niin huonoa.
Kirjoitin tervehdyskortit. Meitä vietiin asumaan hotelli Francesckiin. Toiset asetettiin Poloniaan. Kaupunki näyttää heti alussa sangen hauskalta. Aurinko vain on pilvessä.
Maanviljelys Seuran toimistossa. Silkin viljelys kasvaa nopeasti. Italian tuot. 40 milj. Japanin 250 milj. kk., Kragovan seudun vasta 4000 kg. Puolassa istutettu 240 paikassa mulperipuita joissa silkkimato elää. Katsomme kotelojen keittoa. Alkusäikeen tuskin näkee silmillä.
Jagellonien perust. yliopistossa, perustettu 1364. Paljon jesuiittaylioppilaita vastaan. Juhlasalissa Kasimir Suuren ja Jagellon suuret kuvat. Taulu jossa on tämän yliopiston miehistä luettelo jotka kaatuivat maailmansodassa. Noin 350. Tässä on 4000 ylioppilasta.
Tuomiokirkko. Vanha ovi jossa koristeena yhtä vanha mammutin hammas. Piispan luut hopea-arkussa. Oli vastustanut korkeata herraa ja viskattu lampeen. Rakennettu v. 1100–1200 seutuvilla. Tämä on ent. Galitsian pääkaupunki. Kuningashautoja. Aarrekammio, kirkon kalleuksia, kulta, hopea ja jalokivistä, kuninkaitten kruunuja, messukaapuja 14. vuosisadalla, valtikkoita, miekkoja, kruunausmantteleita. Kaappi täynnä kultaesineitä (kassak.).
Piispojen pääkalloja kultakoteloissa.
Ihmeitä tekevä ristiinnaulitun kuva. Rukoilijoita. Ruvenneet puhumaan kerran kuningattarelle. Kuninkaitten kappeleita. Jagellonien valtaistuin. Kuninkaitten kotialttari.
Kellarihaudat Josef Poniatovskin, Taddeus Koskiuzkon [Taddeusz Kosciuszko], August Väkevän, Sigismund III.
Kuninkaallinen linna ja linnapiha. Itävaltal. tuhonneet pahoin. Linnan korjaustöiden luullaan kestävän 30 v. Freskot esiin. Katot 15 sataluvulta.
Kopelineja 12:sta vuosisadalta kuninkaallisten seinillä. Olleet Moskovassa, saatu takaisin. Tämä on linnan museo.
Koskiuskon patsas: tervehtii sotaj. voiton jälkeen. Kuninkaan tien muuriin saa nimensä se joka lahjoittaa linnan korjaukseen huomattavan summan.
Kansallismuseoon
Brandenburgin ruhtinas vannoo uskoll. valan Puolalle. Siperiassa kuollut. Ukrainasta. Koskiusko taist. 1794 venäläisiä vastaan, voitto (isänmaalliset etualalla) Zemigrazkin maailmankuulu taulu. Nero katselee Rooman paloa. Ruhtinas ottaa jäähyv. ratsultaan.
Marian kirkko 1200 luvulta. Taiteellinen ihana. Joka tunti soit. eräs sävellys, jota ennen tatarien hyökätessä soitti soittaja. Hän ammuttiin. Soitto taukoaa nytkin aina siihen kohtaan. Ulos.
Mickiewitsin muistopatsas.
Jagellonien yliopiston kirjasto. Pihassa Kopernicuksen kuvapatsas Thorvaldsenin laatimana.
Koko Puolassa on 5 maanviljelysseurojen keskusliittoa. Pienessä Puolassa, Galitsiassa. 2000 maamiesseuraa, 60 maanviljelysseuraa, 60,000 jäsentä.
Krakowassa 200,000 asukasta. Pikku-Puolassa 8 milj. ihmistä.
Päivällispuheita maanvilj. seuran puheenjohtaja (kortista), jonka Vysetshinski käänsi ruotsiksi, ja Jyske suomeksi. Junnila, jonka puheen Björkenheim käänsi ruotsiksi ja Vysetshinski ranskaksi.
Junalle. Vaunuun. Kracau – Vielischka [Wieliczka]. Kohti suolakaivosten. Yli Veikselin. Laulu ”Meil Pohjola luminen on kotimaa”.
Laitumella: karjaa, hanhia, kanoja suunnattomasti! Oikealla näkyvät ”Etu-Karpathit.”
Raja, johon venäläiset tulivat 1914 ja ampuivat Krakovaa. Patsas.
Vielitzkan vuoret. Niiden alla on Europan rikkaimmat suolakaivokset. – Ilmakin on kirkastunut. Laskeudutaan junasta. 1-jalkainen kädetön kerjäläinen.
Toimitalolle. Kansallispukuisia miehiä – Valokuvataan – 400 ihmistä alla kaivoksissa. Konttorissa nimet kirjaan. Suolakristallit.
Kaivospuvut. 73 metr. alas – Suolakirkko. Suureen saliin jossa soittokunta otti meidät vastaan. Kuva, jossa kuningatar Kuningunta pudotti sormuksensa maanrakoon.
Alettiin kaivaa – löytyi suolaa. Lukuisat rappuset. Valtava kirkko. Kuvia. Soittoa. 100 mtr. maan alla Suolajärvi. Taas alas, taas soittoa, uusi valtava salonki. Työmaalla, kone käy puristetulla ilmalla. 13 hevosta. Kaikki ruokitaan täällä. – Ihmeellinen Tuonelan järvi 190 mtr maan alla. Lautalla sen yli – Muutettu Pilsutzkin onkaloksi. Kaivos 4 km. pitkä 800 mtr. leveä, 300 mtr. syvä. Ruokas. 40 metr. korkea. Seuraava samanl. Kukitetut voileipäpöydät. Soittoa. Jatsia. Brander ja Jyske.
Täällä käy vuosittain 30,000–40,000 retkeilijää.
160 mtr. maan alla syödessä saamme jo äsken otetuita valokuvia.
”Suloisessa Suomessamme”. Kaksi ukkoa tanssii kauniin kansallistanssin. – Kaivospukumme. Kansalaislaulu.
Piirin maanviljelysseuran edustaja tervehti retkeilijöitä, Vesytski ruotsinsi, Jyske suomensi.
Kaivoksen nykyinen tuotantomäärä 10 milj. kg. vuodessa, voitaisiin tuottaa 80 milj. kg.
Takaisin kaupunkiin.