Huone kylmä. Näin kaikellaisia levottomuus-unia. Voin kuitenkin hyvin. Ari lähetti ”pikakirjoittajan” jäljennöksen eilisestä puheestani tarkastettavaksi. Kauhea! Selostin itse lyhyesti puheeni sisällön ja annoin sen.
Illalla menen puhumaan ”vapaalle opistolle” raittiudesta. Johtaja maisteri Teräsvuori lausui tervetulleeksi. Kansanopistolle en mennyt.
Kirjoitin Ilkkaan artikkelia virkamiesjärjestön poliittisesta tervehd. hallitukselle. Se on ruma piirre heissä.
Annille kirjoitin.
Saahan tämän ajan kulumaan.
Otin Arilta koko Karjalan matkasta kuluja 600 mk, jakaen 200 kunkin osalle: Joensuun, Sortavalan ja Hiitolan. Se tuskin korvaa kulujani, mutta näytti kuin Ari olisi järjestänyt matkan jotenkin toisin maksuihin nähden!
Kokonaisen viikon matka!
Vaan – – –
Se teki mieleni ikäväksi.
Ari tuli myöhemmin – erikoispakotuksestani – saattamaan minua kaupungin kansakoululle vapaalle opistolle puhumaan raittiudesta. Valitti että hänen piti mennä toisille asioille. Ja niin hän menikin!
Siellä oli noin 200 kuulijaa.
Puhuin raittiudesta. Hyvä mielenkiinto. Kiitollisia.
Minua saattoivat asuntooni rouva ja maisteri Teräsvuori, lehtori ja rouva Laine.
Nyt on huoneeni hyvin lämmin. Tuntuu muutenkin onnelliselta kun on saanut sanoa hyvän sanan.