Soitin kotiin. Kerttu oli puhelimessa. Kotoa kuului aika hyvin, hieman vain seotti. Voivat hyvin. Kävin Kallion luona valtioneuvostossa; samoin ministerien kahvilassa kahvilla, jossa tapasin heistä Tulenheimon, Setälän, Pulkkisen, Relanderin, Joukahaisen ja sisäm. [Matti Aura, kok., jätetty tyhjä tila]. Sen jälkeen olin Joukahaisen luona ja viimeiksi Setälän. Hänen kanssaan oli pitkä keskustelu ulkoedustuksestamme – hän hoitaa nyt Idmanin virkaa. – Samalla käsiteltiin Laihian seurakunnan anomus saada vahvistus 30000 mkn myöntämiseksi vanhan hautuumaan kunnostamiseen. Se asia on nyt selvä. – Kuulin yhtä ja toista ulkoasiain alalta, sekavaa, päämäärätöntä.
Kalliolta kuulin R:n nolottelusta budjetissa. Pr. kuuluu oleskelevan hyvin paljon Kultarannassa – ja murinaa jo alkaa kuulua että hän suhtautuu hallitusasioihin huolimattomasti ja harrastaa vain juhlimista.
Sitten menin pääministeri Tulenheimon ja hänen rouvansa kera Bjälbon huvilaan [Kesäranta, pääministerin virka-asunto], jossa he asuvat ja tarjosivat Liakalle ja minulle päivällisen. Paikka on aika kaunis – mutta omaani en siihen vaihettaisi! Siellä oli hauskaa juttua. Rouva osottautui sangen välittömäksi ja teeskentelemättömäksi.
Sieltä palatessa kävin Karpion kanssa katsomassa Kieltolakiliiton ”omaa kotia” Simonlinnassa, Simonkatu 12 B. Meillä on siinä nyt erinomainen huoneusto. Siinä eivät rahat menneet hukkaan!
Illalla lähdin kotiin.