Hallaa oli viimepyhänäkin, mutta luullakseni hiukan lievempänä kuin edellisenä. Ajatuksen kauneus, puhtaus, kirkkaus, siinä on luullakseni ihmiselämän saavutusten kukka, lopullinen tarkoitus. Mikä sitten on hedelmä?
Kauneutta kohti. Siinä on loppumattomalle kehitykselle äärettömät mahdollisuudet.
Mutta elämäntaistelu, sen aiheuttamat tappiot särkevät kauneutta. Kovat kolaukset, kuten taloudelliset vauriot, kivut, lankeemukset, ne ovat halloja.
Niiden tuottamain karkaisukurssien kautta monessa kauneus kypsyy, mutta suuressa enemmistöstä sen panee halla.
Esim. puute, ahdinko ja köyhyys. Mutta toiselta puolen tekee rikkaus, ylellisyys ja suuret tulot vielä suurempaa tuhoa elämän kauneudelle kuin köyhyys.
Tie kauneuteen on hämärän kautta kuljettava. Se on jokaiselle henkilökohtainen.