Pääni yhä kipeä. Se on ilmeisesti reumatismia. Kävimme Brändössä. Hyvin miellyttävä matka. Monarkistinen hallitusmuotoesitys annettiin tänään perustuslakivaliokunnan jäsenille. Kirjoitin siitä jo Ilkkaan.
Björkenheimille sähkötin pyytäen lupaa tuoda professori Ståhlberg mukanani Seinäjoelle maakuntapäiville puhumaan hallitusmuotoasiasta. Saa nähdä, salliiko!
Eroa senaatista ovat pyytäneet Kallio ja Pehkonen.
Mielialat valtiollisissa piireissä ovat kovin hermostuneet. Hallitus tekee tyhmyyden toisensa jälkeen, ilman mitään järjellistä syytä, ei saa mitään aikaan, kaikki on aivan sekasin. Suunnaton sekasorto ja aikaansaamattomuus kaikkialla valtion toimissa. Kukaan ei halua tehdä mitään. Virkamiehissä on venäläinen tartunta paljon syvemmällä kuin luultiinkaan. Halutaan olla vain, käskeä muita ja saada hirveitä palkkoja. Minulla on se käsitys, että nyt on valtio samassa pulassa kykenemättömän virkamiehistön kanssa, kuin teollisuus- ja maanviljelys haluttoman työväen kanssa. Saksalaiset kuuluvat jo kiinnittäneen tähän huomiotaan. ’’Herra Jumala kun teillä on aikaa! Meillä Saksassa täytyy tulla virastoihin jo klo 7 ja 8. Te ette tahdo ehtiä vielä klo 11.’’
Parantaisiko tämän kuningas? Ei koskaan. Ainoa, joka sen voi parantaa on lujatahtoinen presidentti joka todella katsoo ja tuntee kansan tavalla.
Svinhufvud on kokonaan katkaissut suhteensa maalaisliittolaisiin. Hän ei ole kertaakaan enää pyytänyt luokseen. Hän ilmeisesti näpertelee kaiket päivät joutavain kyselijäin kanssa, ja suuremmat asiat saavat jäädä.
Minä pelkään että maamme valtioasiat menevät nykyään hunnikkoa kohti. Siltä hallituksesta puuttuu tahdonlujuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja ripeyttä.