Perustuslakivaliokunnassa käsiteltiin lakivaliok. pyytämä lausunto Kork. Oikeudesta, sekä Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta. Jaostoon valittiin Vrede, Ingman ja Mäkelin. Kirjelmä kork. Hallinto-oikeudesta meni samaan jaostoon. Hallitusmuodosta keskusteltaessa tuli esille 18 §. Presidentin vaalista toi Mäkelin esiin sen ajatuksen että presidentin vaali toimitettaisiin edustajavaalien yhteydessä, ja kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kiinnitin huomiota ehdotukseen ja tunnustin sen arvon, koska siten vältettäisiin liijan monet vaalit. Sanoin, että nämä vaalit voisi toimittaa silti joka toisten vaalien yhteydessä.
Puheenjohtaja piti tärkeänä ettei presidenttivaaleja käytäisi aivan samoissa merkeissä kuin edustajavaalit. Samoin Hultin.
Viik. Kun hänen käsittääkseen on valiok. enemmistö asettunut sille kannalle, että presidentistä ei tehdä mitään mahtia, yhtyi Mäkeliniin. Mutta asetti kyseen alaiseksi, eikö vaalia voisi toimittaa eduskunta.
Mäkelin. Näin harvaan asutussa maassa ei pitäisi kansaa liian useilla vaaleilla vaivata. Olisi valmis kannattamaan myöskin sitä, että vaalin toim. eduskunta, mutta luuli, ettei edusk. enemmistö siihen suostu.
Estlander. On joka tapauksessa määrättävä määrä aika miten kauaksi presidentti valitaan.
Vrede. Samoin. Aika tulisi olla myös mahdollisimman pitkä, taatakseen hallitukselle vakavuutta.
Hyväksyy 6-vuotisen ajan, sekä että Suomen kansa valitsee presidentin. Mutta vaali olisi toimitettava valitsijamiesten kautta. Esitti ehdotuksensa 300 valitsijamiehestä. Edustajat eivät saa olla valitsijamiehinä.
Hultin kannatti hallituksen esitystä. Ei pitänyt sitäkään niin suurena virheenä jos presidentti puoluekannaltaan olisi toinen kuin eduskunnan enemmistö.
Manner kallistui Viikin ajatukseen että vaalin toimittaisi eduskunta. Presidentin vaalin suhteen suositteli Sveitsin esimerkkiä. Loppulausunnossaan puhui päin vastaiseen suuntaan. 3-vuotinen presidenttivaalikausi parempi kuin 6-vuotinen. Ehkä olisi syytä vaalit toimittaa eduskuntavaalien yhteydessä. Puhui paljon siitä ettei presidentille pidä antaa paljon valtaa. Lopuksi kannatti sitä, että vaalin toimittaisi eduskunta.
Mäkelin oli sitä mieltä että presidentistä tulee korukalu. Toi esiin Vreden ehdotuksen heikkoudet. Samoin esityksen heikkouden siitä, että pitäisi toimittaa mahdollisesti kahdet vaalit.
Hultin. Hallituksen esityksen mukaisesti vaalit toimit, parhaiten
Ingman. Presidentin tulisi valita Suomen kansan, eikä eduskunnan.
Alkio. Lausunnon jäsennys edellisellä sivulla
[”Alkio pyysi, että teht. muistutuksia presidentin edusk. valitsemista vastaan.
Presidentin politiikka täytyy olla eduskunnan politiikkaa.
Valitsijamiehet (Vreden) tulisivat ehdottomasti saman puolueperiaatteiden mukaisesti valituksi.
Muistutukset presidenttivaalin toimittamisesta edustajavaalien yhteydessä.”]
Ståhlberg: Olisko presidentti valittava kansan vai eduskunnan. Olisi suuri merkitys. Eduskuntaahan ei ole valittu presidentin vaalia varten. Kansan valitsema presidentti olisi vahvempi myös ulospäin. Pitäisi eduskunnan rinnalla olla tehokas hallitusvalta, siksi olisi kansan valitsema presidentti parempi.
Ulkoasian valiokunnassa edustaja Mäkelin ehdotti, että valiokunta tekisi ehdotuksen eduskunnalle, että valiokunta saisi eduskunnalta valtuuden tehdä eduskunnalle ehdotuksia asioita, jotka se katsoo tarpeelliseksi. Esimerkkinä mainitsi sataman hankkimisen Jäämerelle, sekä neuvottelevan komitean asettamisen Venäjän kanssa.
Vrede vastusti.
Vuorimaa: Meillä ei ole vielä mitään sääntöjä ulkoasiain hoidosta. Kun ei ole mitään tehty komitean kokoon panoksi. Kannatti, että valiokunnan puolelta tehtäisiin ehdotus eduskunnalle, asettaa komiteaan 7 henkilöä, 4 porvaria ja 3 sosialistia.
Estlander katsoi että tällainen ehdotus olisi tehtävä eduskunnassa, eikä täällä.
Mäkelin. Nämä selvittelyt olisi saatava aikaan pian. Hallitus oli lyönyt laimiin velvollisuutensa.
Lagerlöf katsoi että Mäkelinin ehdottama valta valiokunnalla jo on.
Ei tarvita erikoislupaa. Ei olisi asialle eduksi, jos valiokunta koettaisi suorastaan ajaa ulkopolitiikkaa.
Ingman oli kuullut että hallitukselta on tulossa esitys venäläis-suomal. komiteasta. Voitaisiin siis lykätä huomiseksi, että saataisiin nähdä.
Valpas: katsoi että sekakonferenssilla on asettamisoikeus ja kuuluu valiokunnalle.
Vuorimaa: Meillä on nyt luotava ulkoasiain elin. Tämä valiokunta on tähän asti ainoa. Sen on siis tehtävä laki ulkoasiain hoidosta. Ennen sitä on kiireellisiä asioita, että saadaan järjestetyksi suhteet ulkovaltoihin.
Gylling. Samaa kuin edellinen. Kysymys kaipaa järjestelyä.
Valpas. Tässä on liijan monia asioita keskustelun alaisena. Ehdotti jaostoa harkitsemaan senaatin ja eduskunnan välisuhteita.
Vrede. Katsoi, että viime syyskuulla annetulla julistuksella ulkoasiain hoito oli siirretty Senaatille.
Alkio kuten Hänninen, että tässä on monta asiaa. Katsoi, että valiokunnalla on oikeus tehdä ehdotuksia eduskunnalle. Hallituksen on johdettava ulkopolitikkaa, mutta ei ole toistaiseksi lailla järjestetty hallituksen, edusk. ja valiok. valtuudet. Ehdotti kysyttäväksi heti hallitukselta millä asteella suomalais-venäläisen komitean muodostaminen on. Siten asia joutuu nopeimmin.
Vrede yhtyi Alkion ehdotukseen. Samoin Vuorimaa.
Ståhlberg: Senaatin toimivallasta sama käsitys kuin Vredellä. Asia lykättävä ilta-istuntoon.
Mäkelin. Hänen ehdotuksensa ei riipu siitä, miten sekakomitea asia kehittyy. Vaati, että hänen ehdotuksensa otetaan päätettäväksi.
Vuorimaa ehdotti, että valiokunta kirjelmällä päättäisi pyytää eduskunnalta lakiehdotusta ulkoasiain hoidosta.
Asian päättäminen lykättiin iltaistuntoon.