Maanantaina 14 p. tammik.
Ulkoasiain valiokunnassa selvitti puheenjohtaja iltaistunnossa että Senaatin puheenjohtaja oli luvannut venäläis-suomalaista komiteaa koskevan esityksen eduskunnalle huomenna.Suomen edustusta rauhan neuvotteluista koskeva asia otettiin keskusteltavaksi.
Professori Ingman esitti luetteloluonnoksen niistä asioista, jotka pitäisi tulla esiin rauhanneuvotteluissa. Kysymykset olivat seuraavat:
1. Suomen itsenäisyys.
2. Suomen puolueettomuus.
3. Suomen rajat.
4. Suomen osanotto Venäjän sotalainoihin.
5. Kauppasopimukset Venäjän ja Suomen välillä, ettei Suomen asema tule huonommaksi kuin Saksan.
6. Miten ratkaista ne kysymykset joissa ei päästä selvyyteen suomalais-venäläisessä komiteassa.
Otettiin ensin keskusteltavaksi Suomen rajat.
Vuorimaa: Suomelle olisi saatava satama Muurmanin rannikolla. Venäjän Karjala liitettävä Suomeen. Pietari lakkautettava olemasta Venäjän pääkaupunki. Ahvenanmaa[ta] kai ei Ruotsi enää halua.
Valpas Ruotsi pyytää Ahvenanmaata. Aikoneet aikaisemmin esittää vaihtoa Pohjoisessa olevan suomalaisalueen kanssa. Luopunut siitä huomattuaan alueen sisältävän malmikenttiä. Ahvenanmaata ei luovuteta.
Pietari-kysymys arka. Eikö voitaisi Pietarin ympäristöltä antaa rannikkoseutuja venäläisille, jota vastaan saataisiin Muurmanin rannikkoa. Kronstadtin seudulla saisi Venäjä tilaa sotalaivojensa suojeluslinjalle. Ellei, olisi Venäjä pakotettu heti sodan syttyessä rikkomaan meidän puolueettomuuttamme. Näin luuli tahtovan Venäjän kapitalistien. Venäjän-Karjalan Suomeen yhdistämiseksi olisi luovutettava venäläistyneitä alueita Pietarin ympärillä.
Tokoi samaan suuntaan kuin Valpas. Ei ole asetettava esteitä venäläisten merenkululle, mutta oltava tiukka maa-alueista. Linnoitukset lakkautettava. Ahvenanmaata ei luovutettava. Oli lausuttu ajatus, että Pietari ympäristöineen olisi liitettävä Suomeen. Se olisi suuri onnettomuus meille.
Estlander. Saattaisi olla vaarallista ottaa kysymys Suomen rajoista esiin Brest-Listovskissa. – Ahvenanmaata olisi estettävä linnoittamasta. Tämä asia ratkaistava suomalais-venäläisessä konferenssissa.
Ingman. Brest-Listovskissa olisi tärkeä saada rajakysymys esille. Luuli muuten sen tulevan esiin suomalais-venäläisessä komiteassa.
Asiasta ei päästä ilman kansainvälistä sopimusta. Luuli tärkeimmäksi saada Viabori ja Porkkala, jos ne saadaan vaihtamalla pari rajapitäjää.
Valpas arveli Saksan etujen vaativan Muurmanin rautatietä Suomelle, mutta Englantihan sitä vastustaisi.
Alkio esitti ajatuksen että Pietari tulee aina olemaan Suomen ’’ristinä’’. Kaiken todennäköisyyden mukaan täytyy Pietarin asema Euroopan rauhan tähden saada kehittymään niin, että Pietarista tulee kauppatasavalta ja Venäjän pääkaupunki tulee siirrettäväksi muualle. Vienan Karjala ja Venäjän Karjala on pyrittävä saamaan Suomelle. Suomenlahti ja Itämeri vapaaksi linnoituksista. Pietarin vaikutus Suomeen heikkenee, jos se tulee vielä edelleen olemaan Venäjän pääkaupunki. Ahvenanmaan luovuttamisesta ei saa tulla kysymystäkään. [jätetty tilaa pitemmälle muistiinpanolle]
Estlander: piti kysymystä rajoista tärkeänä, mutta arveli ettei niitä ole aika ottaa esille Brest-Litovskissa.
Vuorimaa: Edustajaimme tulee valvoa ainakin sen, että Suomen rajat tulevat pysymään ennallaan. Venäjä tulee puhtaastaan mannermaavallaksi. Se ei voi pitää laivastoa, eikä Pietaria pääkaupunkina. Estlander on liian arka. Suomalaiset heimot tulee kuulua Suomen tasavallan alle.
Sirola. Ahvenanmaa-kysymyksessä nähtävästi Ruotsissa ajetaan siihen, että Ruotsi ottaisi suojatakseen ja omakseen Ahvenanmaan, estääkseen Saksaa tai Englantia sitä ottamasta vaikutuksensa alle. Suomalaisten olisi puollustettava koko Itämeren neutralisoimista. Ruotsin nyk. oikeistossa olisi sille kannatusta. Saataisiin nähdä sitten alkaako Saksa sitä vastustella. Suomelle se on tärkeä kysymys, koska se voisi, jäädessä taistelualueeksi, merkitsisi sotalaivaston hankkimista.
Venäjän nahkaa myytäne jo hieman liijaksi. Venäjä tullee pitämään lujasti kiinni Muurmanin radasta.
Ståhlbergin oli vielä hyvin vaikea muodostaa itselleen käsitystä näistä korkeista asioista.
Parasta olisi nyt tyytyä tunnustettuihin rajoihin, eikä ottaa rauhan neuvotteluissa esiin rajamuutoksia. Tärkeintä on saada tunnustetuksi Suomen itsenäisyys.
Venäjän ja Suomen väliset sopimukset olisi saatava otetuksi myös sopimuskirjaan. Samoin kuin Sirola sitä mieltä, että Venäjän rajan puoleisia maita on pidettävä varovasti. Toistaiseksi meillä on kyllin tekemistä nykyistenkin rajojemme sisällä. Tuolta puolen tulevien joukossa voisi tulla aineksia, joita olisi hyvin vaikea saada sulautumaan Suomen yhteiskuntaan. Toistaiseksi: riippumattomuutta toteutettava nykyisissä rajoissa.
Ahvenanmaa-kysymyksessä on koetettava Suomen alue pitää eheänä. Suomen kannalta ei niinkään suurta väliä, jos ne, jotka nyt äänestävät itseään Ruotsiin, menevät sinne, kunhan eivät vie saarta mukanaan.
Mikkola kuullut, että Pohjois-Venäjän metsät on pantattu Englannille. Saksassa harjoitettu propakandaa Karjalan yhdist. Suomeen.
Nyt kun tilaisuus on on tätä asiaa valvottava, varsinkin, jos Saksa sitä kannattaa. Kysymystä on ajettava siihen, että Venäjän Karjala yhdistetään Suomeen.
Huttunen valitti, ettei Senaatti ollut asettanut jo komiteaa. Bolshevikitkaan eivät ole valmiit tyytymään Pietarin nykyisiin rajoihin.