Kamala päivä! Valitsijamiehemme olivat unohtaneet jättää aikanaan sisään Suuren valiokunnan ehdokaslistoja. Se myöhästyi 35 min. Puhemiehistö ei hyväksynyt enää, koska lain kirjain on selvä, muka. Sosialistit Manner ja Jokinen olisivat hyväksyneet, vaan Ingman kuului olleen pahin vastustaja. Olimme jo toivottomassa tilassa ja ajattelimme jakaa äänemme vanha- ja nuorsuomal. listoille. Mutta sitte otin minä koettaakseni. Soitin Ahavalle, Ingmanille, Mannerille ja Jokiselle ja sain heidät suostumaan puoltamaan vaalin lykkäämistä. Laadittiin kirjelmä Puhemiehelle. Sitten esiteltiin asia ryhmille, jotka suostuivat lykkäämiseen. Alkoi hieman helpottaa. Toivottavasti asia nyt menee läpi näin. Ihmettelemme ihmettelemällä Ingmanin yksipuolista laintulkintaa, kun toiset olisivat suostuneet. Ja me äänestimme häntä puhemieheksi ja minä vielä tänään perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi! [Lisävihkossa perustuslakikomitean keskustelumuistiinpanot 16.4., kyseessä Suomen sisäisen itsenäisyyden laajuus ja oman sotaväen tarve.
”Vreden alustuksen johdosta huomautti Kuusinen että monarkian kaatuminen Venäjällä tietää sen siteen katkeamista joka Suomen ja Venäjän välillä on. Siis: tunnustetaanko Venäjän väliaikainen hallitus astuneeksi keisarin valtuuksiin.
Lilius katsoi että ryhtyessämme tähän kysymykseen joudumme komitean työlle määrätylle vieraalle alalle.
D-K. Epäilemättä antaa vapaaherra Vreden alustus aiheen hra Kuusiselle kosketella näitä asioita. Muisti esim. Pietarissa käynnin aikana hra Kuusisen edustaneen sitä käsitystä, että valtiovalta oli siirtynyt hallitsijalta väliaikaiselle hallitukselle. Nyt on vapaaherra Vrede perustellut tämän käsityksen oikeutta. Väliaikaisesta hallituksesta on ainoastaan yhden kerran noussut kysymys väliaikaisen hallituksen muodostamisesta, nim. kun Aleksanteri I kävi sotaa Napoleonia vastaan. Mutta se ei johtanut mihinkään toimenpiteeseen. Nykyisestä tilanteesta pitäisi meidän päästä yksimieliseen käsitykseen. Kun Venäjä on muuttunut tasavallaksi, on Suomen ja Venäjän suhde oikeudellisesti mennyt rikki. Tämä lyhyt aikainen suhtautuminen Venäjän nyk. hallitukseen on historialliselta kannalta puolustettavissa ja valt.oikeudelliselta kannalta ymmärrettävissä.
Ståhlberg: Oikeudelliselta kannalta on Suomi yhd. Venäjän keisarikuntaan, eikä ainoastaan hallitsijaan. Kansain välisissä suhteissa on selvä että hallitsijan tahi hallitusmuodon vaihtuessa sopimukset pysyvät voimassa. Vielä enemmän kun on sellainen yhteys kuin Suomen ja Venäjän välillä. Toiselta kannalta lähtien meillä pitäisi olla hallitsija. Mutta miten me voimme itse valita. Kuinka voisimme vaatia Venäjää antamaan meille hallitsijaa. Siis tullaan mahdottomuuksiin hra Vreden ja Kuusisenkin kannalta lähtien. Eri asia on jos jätetään oikeudellisesti suhteet sikseen ja ruvetaan sodalla puollustamaan asemaa. Mutta niin kauan kun olot voimasuhteisiin nähden ovat nykyisellä kannalla, on erinomaisen arvelluttavaa ruveta mitään rakentamaan tälle pohjalle. Jos lähdetään sille teoreettiselle uralle, jota vapaaherra Vrede on ehdottanut, voisi se johtaa suuriin vaikeuksiin, mutta keskustella siitä on tärkeä ja sopiva tällaisessa keskustelussa.
Grotenfelt. Katsoessamme tämän tilanteen väliaikaiseksi, voisimme nyt otettua pohjaa jatkaa. Kun Venäjällä asiat järjestyvät lopullisesti, esim. tasavallaksi, silloin tilanne muuttuu. Silloin ne edellytykset, mitkä ovat hallitusmuodossamme monarkiasta, ovat lopussa. Silloin on hallitusmuodon mukaan laajakin tehtävä eduskunnalla. Eihän sellaista lainsäädäntöä, josta nyt on kysymys, voisi oikeastaan lopullisesti valmistaa, ennen kuin olot Venäjällä järjestyvät. Ellei tahdota tehdä kahta vaihtoehdotusta.
Sirola arveli Hermansonin arvelleen jossain teoksessaan että tällaisen tilanteen sattuessa Suomella voisi olla holhoojahallitus.
Alkio: asiassa on valm. tasavalt. hallitusm. varten. Suomal. taholta on tehtävä ehdotus. Meidän ei sovi odottaa. Venäj. nyk. hallitukseen nojatut. Nopeasti tehtävä, tasavalt. hallitusmuoto tehtävä pian. Aika rientää. Muotoseikoista älkäämme keskustelko. Mahdollinen vastavallankumous vastedes.
Vrede: on asetuttu jo kannattamaan Venäjän väliaik. hallitusta. Sitä on jo hyväksytty. Mietinnössä pitäisi ainakin selittää se, että jos Venäjä tulee tasavallaksi, silloin ovat Suomen ja Venäjän välit järjestettävä uudestaan. Mitä työhön tulee, olen ajatellut sitä samaa mitä Alkio lausui, sillä, vaikka ei Venäjän kansalliskokous pian kokoonnukaan, voi tulla äkkiä rauha jolloin meillä tarvitaan valmista ehdotusta.
D-K. On luultavaa että Suomen ja Venäjän suhteet muuttuvat melkoisesti, vaikkakin Venäjällä uudistuisi monarkia. Kuitenkin on selvää ettei mikään hallitsija tule meille enää takaamaan perustuslakeja. Painopiste on nyt siis siirtyvä Suomeen. Meidän on ratkaistava kantamme mihin pyrimme. Tämä sillä edellytyksellä, että komitea asettaa päämääräkseen että tämä yhteys tulee jatkumaan. – Meidän kai täytyy valmistua siihen, että Venäjän väliaikainen hallitus tekee reservatsionin ehdotukseemme siihen saakka kuin kansalliskokous sen päättää. Toivoisi että komitea nyt ryhtyisi työhön, selvittäisi kantansa ja ratkaisisi sitten mitä meidän tulisi epävirallisesti esittää senaatille toimenpiteinä. Ne meistä, jotka ovat eduskunnan jäseniä, voisivat toimia, että eduskunta työskentelisi sopusoinnussa valiokunnan päätösten kanssa.
Sirola: on ollut tapauksia joilla on ollut ainakin muodollinen tunnustus Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Eduskunnassa tulee huomenna tämä asia tarkistettavaksi. – –
Senaatin vallan laajennuskysymys tiettiin olevan tänään esiteltävänä Pietarissa.
Lilius myöskin, että kansainvälisten karantiain saamiseksi olisi tärkeä, että me nyt valmistamme jotain rauhan varalta.
Kotonen: Nykyhetkellä ei ole nyt syytä eikä viisasta julkisesti määritellä kantaamme, keskustelut tulevat liikkumaan enempi poliittisella kuin oikeudellisella pohjalla. Tarvitaan siis valmiita ehdotuksia.
Ståhlberg: Yksi näkökohta vielä. Niin pian kuin mahdollista suunnitelma valmiiksi. Ajateltavat mahdollisuudet: Nykyaikainen hallitus, kansalliskokous, rauha. Väliaik. hallituksen suhteen olisi saatava määrätty kanta. Jos tuo esitys Pietarissa saataisiin läpi, josta nyt on hyvin vähä toiveita, se olisi jo hyvä askel. Rauhan konferenssista ei paljon ole meille toiveita. On sangen suuria vaaroja, jos asiamme tulee esiin kansalliskokouksessa. Se olisi huutava hukka. Jos me jotakin voimme, jo siihen mennessä olisi saatava asiamme kokonaan eroitetuksi, osoitetuksi, että Suomi on valtio. Jos kansalliskokous käsittelisi Suomen ja Venäjän välejä, siitä olisi lyhyt askel Suomen sisällisiin asioihin.
Ehdotettiin, että Vrede vielä tekisi seikkaperäisemmän alustuksen. Suostui.”
Sotilaskysymys:
”D-K: Meidän on selvitettävä itsellemme että yhteys on rakennettava Suomen ja Venäjän etujen pohjalle. Mutta meidän on saatava täydellinen sisällinen itsenäisyys. Venäjä on Suomen valloittanut välttämättömänä rajojensa vuoksi. Joskin me nyt saisimme riippumattomuuden, pian Venäjä toimittaisi valloituksensa uudestaan. Me voimme siis panna pääpainon siihen, että Venäjä voi käyttää maatamme pääkaupungin turvaksi, sotilaallisesti se voi tätä tilaa käyttää. Siis sotilaallinen yhteys Venäjän kanssa. Siihen täytyy liittyä se, että samalla kun me olemme velvolliset puoltamaan Venäjää, me olemme velvolliset suojelemaan omaa maatamme. Se merkitsee, että me sitoudumme asettamaan sellaisen sotavoiman, joka edes jossain määrin pystyy puoltamaan rajojamme. Olemme nähneet, että Venäjä pyrkii saamaan Puolan kanssa sotilaallisen sopimuksen, jota vastaan Puola saisi täyden itsenäisyyden. Sellaiseksi voisi Suomenkin suhde järjestyä. Toisena järjestettävänä olisi sopimukset ulkovaltain kanssa. Valtiolliset sopisi hyvin järjestää, mutta sitten olisivat kauppa- ja tullisopimukset. Eiköhän Australian esimerkki sopisi malliksi? Jos nyt valtakunnansääntö tulisi koskemaan korkeimman hallinnon järjestämiseen, sotilaalliseen ja suhteita ulkomaihin, silloin olisikin pääkohdat mainittuina. Sitten tulisi pienempiä asioita, kuten venäläisten kansalaisoikeudet y.m.
Kotonen: Kysymys sotilaskysymyksen järjestämisestä on varsin arkaluontoinen. D-Kn kanta joht[ais]i vakinaiseen, huomattavan suureen sotaväkeen. (D-K.: Sitä en ole sanonut!). Se johtaa siihen. Täällä olisi päästävä vakinaisesta sotaväestä, sekä samalla siitä, että täältä olisi vietävä pois venäl. sotaväki. Mutta tästälähinhän kansainväliset suhteet eivät rakentune voimasuhteisiin, jos saa luottaa vähänkin lausuttuihin periaatteisiin.
Lilius: Mikä kansa ja mikä valtio se on, joka ei voi pitää yllä omaa sotaväkeä? Utopioita. Ei tämä ole viimeinen sota. Meidän on rakennettava sille pohjalle, että meillä on koko huomattava sotavoima. Toverithan innokkaimmin ajavat itsenäisyyttä. Mutta mikä valtio se on jolla ei ole sotaväkeä. . Siis: sotaväkeä on laitettava. Kauppa-asiassa: oma kauppalippu.
Grotenfelt. Tähän valtiosääntöön olisi saatava niin vähä asioita, kuin suinkin. 1 korkein hallitus, 2 suhde ulkovaltoihin, 3 sotilaskysymys. Mutta tarvitseeko meidän ottaa sotilaskysymystä tähän hallitusmuotoon. Eikö se voisi jäädä sisälliseksi asiaksi?
Ståhlberg: Sillä on kaksi puolta tuleeko tärkeät asiat valtakunnan sääntöön. Mikä sinne pannaan, se on Suomen sisällinen asia. Ehdotti, että tarkempi näiden asioiden käsittely lykätäisiin siksi kun vaph. Vrede laatii alustuksen.
Raatikainen: Eikö se, että ne asiat, jotka tulisivat esiin Venäjän kansalliskokouksessa, tulisi lujemmin turvatuiksi. Arveli, että kansalla on suuri vastenmielisyys pysyvää sotalaitosta vastaan. Meidän kansalle olisi ehkä syytä olla pyrkimättä itsenäiseksi valtioksi.
D-K: Viimeinen lausunto johtaa ajattelemaan, että jos ei kansamme ole valmis puollustamaan itseään, se saa olla toisen renkinä. Kansallamme ei näy olevan tietoisuutta siitä, mitä edes puolinainen itsenäisyys vaatii. Ei muuten ymmärrä, miten sotilaskysymys tässä voidaan syrjäyttää. Tulee kysymys linnoista y.m. Sehän on kaikissa tällaisissa kysymyksissä ydin kohta. Paljonko tähän on otettava sotilasasiasta, se on sivu asia. Sveitsin esimerkki, vaikka sitä ei ole koeteltu sodassa, näyttää että sillä voidaan saada aikaan sellainen sotavoima, joka jotain merkitsee.
Vrede: Samaa kuin edel. Itsenäisyys ilman sotavoimaa ei ole ajateltavissa.
Grotenfelt oli tarkoittanut sitä, että sotilaskysymys kyllä voidaan mainita hallitusmuodossa, mutta sen virittäminen voi lykkäytyä tuonnemmaksi.
Alkio: Itsenäisyyden ehtona on sotaväki. Miliisi ei tarvitse olla heikko. Kansan suhde siihen muuttuu, jos Suomen sotaväki saadaan pitää vain omain rajain suojana ja jos Venäläinen sotaväki viedään pois. Sotaväen tarve poliisivoimana. Asiaa ei ole vielä selvitetty, joten tässä on mahdotonta ratkaista asiaa.
– – –
Äänestys eduskunnassa siitä josko Suuren valiok. vaali lykätään. Voitimme 117 äänellä 49 vastaan.