Ryhmäinvälisessä valtuuskunnassa pääministeri esitteli jääkärien avustuskomitean ehdotuksen, jonka mukaan ehdotetaan 15 milj. lahjana jaettavaksi jääkäreille, à 300 mk kuukaudelta, siten, että alin määrä olisi 3000, ja korkein 10,000 mk. Valtioneuvostossa on lausuttu ehdotuksen johdosta arveluja. Periaatteellisia epäilyksiä olisko rahalla palkittava tätä työtä. Toiseksi ovat jääkärit taloudellisen edun saaneet nopean ylenemisen kautta. Myös suojeluskunnat ovat tehneet arvokasta työtä ja ovat ansainneet muistamisen. Ulkopoliittisesti tämä vaikuttaisi hyvin epäedullisesti.
Hallitus on nyt halunnut kuulla edus-kun-tapiirien mieltä asiasta. Hallitus on ajatellut, että suojeluskunnat tulisivat osallisiksi myös-kin palkkiosta, ne, jotka olivat olemassa en-nen sotaa, sekä, että ne jääkärit, jotka ovat ylennyksien kautta saaneet korvausta, eivät tulisi osalliseksi tästä palkkiosta.
Hallitus ehdottaa että niille jääkäreille, jotka eivät ole tulleet ylennyksien kautta korvatuksi annetaisiin à 100. mk kuukaudelta, suojeluskuntal. kunniamerkki.
Nyt halutaan saada tietoa eduskuntapiirien mielipiteistä.
Schybergson pelkää, että koko lahjoitus tuottaa vain rettelöitä. Olisi perustettava eläkerahasto.
Vennola. Jos tällainen lahja annetaisiin jääkäreille, se synnyttäisi katkeruutta niissä suojeluskuntalaisissa, jotka ovat olleet mukana vapaustaistelussa. Sotaministeriössä on pidetty tarpeellisena että pitäisi muistaa suojeluskuntalaisiakin. Ainakin muistometalilla.
Hornborg yhtyi Schybergsoniin.
Alkio katsoi että jääkärien palkkio on katsottava korvaukseksi Saksassa-oloajalta. He muodostivat silloin Suomen sotaväen. Suojeluskunnilta ei ole mennyt sellaista ajan hukkaa. Suojeluskuntalaisten ei luullut kadehtivan. Puolsi jääkärikomitean mietintöä. Muistolahja suojeluskuntalaisille olisi kyllä annettava.
Luopajärvi kannatti samaa kuin Alkio. Jos niitä suojeluskuntia, jotka olivat ennen sotaa, vain palkitaan, tulisivat katkeroittumaan suojeluskunnat jotka vasta sodan alettua pääsivät alkuun. Näistä monet tekivät sodassa hyvin suuren palveluksen.
Minist. Vennola. Kunniamuistoraha oli tarkoitettu annettavaksi kaikille niille suojeluskuntalaisille, jotka olivat liittyneet taisteluihin ennen helmikuun 14 päivää, ennen hallituksen julistamaa asevelvollisuuden voimaan saattamista.
Ahmavaara. Isänmaalle tehtyjä palveluksia ei rahalla korvata. Olisi Schybergsonin mainitsemalla eläkekannalla. Ellei asia olisi jo näin julkinen, olisi valmis edelliseen. Mutta kun asia nyt on julkinen, olisi palkkio Saksassa-oloajalta annettava vaikkapa 15 milj. Suojeluskuntalaiset eivät sitä kadehdi. Suojeluskuntalaiset voidaan korvata muistolahjalla.
Mitä tulee ulkopoliittiseen arkaluontoisuuteen jättäisi sen huomioonottamatta.
Ministeri Castrén. Hallituksessa on tekeillä esitys sodassa kaatuneitten ja invalidien eläkerahastoksi.
Vréde ei myöskään voi olla mukana antamassa muuta korvausta kuin Schybergsonin lausunnon mukaan eläkkeen.
Tunnustaa jääkärien ansiot, mutta ei luule heidän rahan vuoksi uhriaan tehneen.
Vastustaa siis asian nyt ratkaisua. Lykättävä siksi kuin voidaan tyyneemmin arvostella.
Linna kannattaa myöskin Schybergsonin ehdotusta. Tämä eduskunta voisi asian päättää. Rahasto voitaisiin muodostaa 15 milj. Tyytyväisyys voisi tulla paljon yleisemmäksi. Ei pelkää että suojeluskunnat kadehtisivat. Eläkkeen järjestämisen kautta ulkopolitiikkakin voitaisiin järjestää.
Kallio. Asia on sillä asteella, että jonkullainen kunnialahja on annettava, kun he jo sitä tietävät odottaa. Mutta kenties on paras menettelytapa löydettävissä näiden ehdotusten väliltä. Jääkärien eläkerahasto suurempi kuin komitea on ehdottanut, kontantlahja [= käteis-] pienempi.
Luokittelua siten, että upseerit jäisivät ilman, ei olisi hyvä.
Ei tule suojeluskunnissa katkeruutta herättämään.
Ulkopoliittista vaikutusta ei pitäisi ottaa huomioon.
Luopajärvi yhtyi Kallioon palkkion huomattavan osan muuttamisesta eläke-muodossa jaettavaksi. – Asia saa onnettoman lopun Vreden ehdottamassa muodossa.
Vekara. Asia saatettava onnelliseen ratkaisuun. Tunnustus annettava jääkärien toiminnalle. Muodoista ei kiisteltävä.
Kairamo luuli että suojeluskunnat mielihyvällä näkevät että jääkäreille tunnustus annetaan. Ei luullut asian ulkopoliittista luonnetta niin araksi. Ellei nykyinen eduskunta asiaa päätä käy se hyvin vaikeaksi.
Linna: Suojeluskunta-kunniam. jako on paljon hankalampi. Oli suojeluskuntalaisia jotka vasta lopussa pääsivät taistelemaan.
Alkio. Joka tapauksessa olisi asia nyt, näiden valtiop. järjestettävä. Jos se jää näiltä valtiopäiviltä, niin se jää kokonaan.
Ahmavaara. Hallituksen annettava 15 milj. esitys. Eduskunta järjestelee sen.
Vennola. Oliskohan tässä kiireessä asia järjestettävissä niin, että eduskunta myöntäisi jonkun rahasumman, jonka käytöstä hallitus määräisi. 15 milj. liijan suuri summa. Hallituksen ehdotuksen mukaan nousisi rahasumma, à 100 mk. kuuk. kolmannelle milj. ja muistorahoja n. 15,000:lle noin toiselle milj. Yhteensä noin 4,800,000 mk.
Haataja. Se 15 milj. määrähän perustuu aivan toisiin edellytyksiin, kuin mihin eläkettä suunn. on tullut. Rahamäärä siis voi jäädä tässä harkinnan varaan. Oli kuullut, että on jääkäreitä, joiden talous oli kärsinyt suuria vaurioita.
Linna. Jos eläkerahasto perustetaan, se ei heti tarvitse olla niin suuri. Se voi korkojen kautta kasvaa. Hallitus voisi alistaa esityksen ensin delegatsionille.
Alkio. Tässä ei saisi tinkiä rahasta. Miellyttää eläkejärj. Mutta 15 milj. ei saisi tinkiä. Se voisi saattaa sotalaitoksemme vaaran alaiseksi.
Vrede piti mahdollisena että pienempi summa riittää.
Nevanlinna vastaan käteismaksuja. Mutta 3–4 milj. hallituksen selost. mukaan myöntäisi.
Keskustelu pidettiin vastauksena kys.
Rahaministeri Castrén
Valtion rautateitä tekeillä 832 km. joiden kustannusarvio on 312 milj. Siis sama määrä minkä kaikki tähän astiset rautatiet.
Ajateltu käytettäväksi tänä vuotena 32 milj.
Rautatieviranomaiset ovat suunnitelleet tarvittavan 57 milj.
Työssä on nyt 4650 miestä.
Schybergson, Linna, Alkio kannattivat sitä, että näille olisi hankittava työtä, mutta siihen rajoitettava menoerät.
Kallio katsoi, että työtä on hankittava. Kairamo vastusti lisä väen ottoa.
Ministeri Castren. Kulkulaitosministeri oli ilmoittanut että tämän alle ei voida mennä. Katsoi 32 milj. menomäärää välttämättömäksi.
Schybergson. Paljon parempi ojittaa kruununmetsiä.
Suomen ja Venäjän raja. Tänään kävi luonani tri Kivinen, Raudun kunnanlääkäri, puhumassa Suomen ja Venäjän tulevasta rajasta. Hän vetäisi sen Paidelinnasta Sominon kautta Valkeajärveen, siitä Onegan kautta Onegajokea Vienanmereen. Pietaria hänkin tahtoisi kansainväliseksi kauppatasavallaksi ja jättäisi sen ympärille vähän maata.
Tohtori Lybeck haastatteli minua myös tulevaisuuden muodostumismahdollisuuksista. Tuleeko Suomi antautumaan idän vai lännen vaikutuspiiriin. Minä sanoin: Suomen on luotava oma, itsenäinen kulttuuri oman kansallishenkensä pohjalla. Juttelimme paljon. Hauska keskustelu. H-n piti samanlaista tulevaisuuden suunnitelmaa välttämättö-mänä.
Iltalehden pakinoitsija ryvettää Vuorimaata ja minua taas tänä päivänä. Se siis turvaa siihen vanhaan vaalivalttiin. Siihen me emme turvaa! Ellei maalaisliitto muuta voi levenemisekseen keksiä, pankaamme silloin maata, olemme aikamme eläneitä!