Nousi kysymys siitä, miten olisi presidentin vaali toimitettava siinä tapauksessa, jos eduskunta on hajotettu ennen kuin 6 vuotta on kulunut. Ehdotin että vaali toimitetaan otaksuttavasti viimeisen edellisten edustajavaalien yhteydessä. – Ed. Ingman ehdotti että silloin, kuin edustajavaalit ei sovi presidenttivaalien ajan kanssa yhteyteen, olisi ne toimitettava erikseen. – Minun ehdotukseni voitti 9 ä 1 vastaan. Äänioikeudesta presidentin vaaleissa. Sosialistit ehdottivat 20-vuotis-ikää vaalioikeuden perusteeksi. Me vastustimme sillä perusteella, että jos äänioikeuden raja edustajavaaleissa muutetaan, se kyllä soveltuu tähänkin ilman muutosta. Tämä hyväksyttiin.
Uusintavaaleista ehdotin että jos kukaan ehdokkaista ei saa ehdotonta enemmistöä saa eduskunta valita 3:mesta enimmän ääniä saaneista yhden presidentiksi.
Ehdotukseni voitti 19 ä 6:tta vastaan.
Presidentin toimeensa astumisesta ehdotin, että valittu presidentti astuu toimeen kun toinen luopuu; hyväksyttiin ilman äänestystä.
Kysymys presidentin oikeudesta hajottaa valtiopäivät. § 22.
Ståhlberg puollusti hajotusoikeutta, samoin Estlander. Minä puolsin esitystä, jossa tätä oikeutta ei ollut.
Estlanderin ehdotuksen puolesta äänestivät hän, Ståhlberg, Ingman, Rantasalo ja Rosenqvist.
23 §:lään ehdotin sanojen ’’toisin säädetä’’ jälkeen: ’’tai Eduskunta toisin määrää”, sekä sanat ”jotka ennestään ovat hallinnollisilla säännöksillä järjestetyt’’ pois ja pykälän muodostamista sen mukaan. Kuusinen ehdotti pois koko presidentin valtaa. Minun ehdotukseni voitti Kuusisen ehdotuksen 9 ään. 8 vast.
Esitys IIIIIII = 7
Minun ehd. IIIIIIIIII = 10.
24 §. Armahdusoikeus. Puolsin sellaisen antamista presidentille koska tällaisten asiain keskustelu eduskunnassa olisi sangen ikävä.
Sos. ehdottivat pykälän pois.
Pykälä hyväksyttiin 9 ä 8 vast.
25 §. Sotavoimien ylimmästä päällikkyydestä puolsin toistaseksi hallituksen esitystä pidättäen vapauden muuttaa mielipiteeni seuraavaan kertaan.
Sosialistit ehdottivat 8 §:län pois.
26 § ehdotin loppuun ’’lakien mukaan’’. Ei saanut kannatusta. Sos. tahtoivat §:län pois. Jäi pienellä Ingmanin tekemällä ja minun kannattamalla muutoksella.
28 §. Ehdot. koskeva ulkoasiain johtoa, ehdotin toistaseksi pöydälle koska hallituksen esitystä tehtäessä ei vielä ole voitu ottaa huomioon Suomen itsenäisyyttä ja sen vaatimuksia. Lausuin suotavaksi että kuulustellaan asiassa ulkoasiain valiokunnan mieltä.
Pantiin pöydälle.
30 §. Kuusinen ehdotti 1. mom. pois. Sinne jäi.
Ulkoasiain valiokunta. Ehdotimme Vuorimaan kanssa että mahdollisuutta Suomen osanotosta Venäjän sotalainojen korvaamiseen ei otetaisi tässä mietinnössä ollenkaan esiin. Siis pois.
Mäkelin arveli edullisemmaksi että kun tässä pontevasti lausutaan, ettemme ota osaa Venäjän valtiolainain maksamiseen, mainitaan tässä.
Lagerlöf oli aivan varma, että meidän on otettava joku osa Venäjän velkoja maksaakseen. Kannatti muuten Mäkeliniä.
Alkio protesteerasi kumpaakin vastaan. Tullaanhan rauhanneuvottelukunnalle laatimaan ohjelma. Silloin voidaan harkita onko tätäkin asiaa siinä kosketeltava.
Vuorimaa samoin.
Kuusinen mielummin näkisi ettei asiassa tässä mietinnössä puhuta. Eri asia on ottaa kanta asiassa siinä ohjelmassa, joka salaisena annetaan neuvottelukunnan jäsenille.
Nevanlinna halusi hieman muuttaa lausuntoa mietinnössä.
Estlander kannatti kappaleen poistamista.
Äänestys: Kappale 5.
Minun: Poist. 11.
Kappale päätettiin siis poistaa.
Vuorimaa esitti tärkeän lausunnon, selostaen mitä asioita rauhanneuvotteluissa tulee käsiteltäväksi.
Nevanlinnasta tuntui siltä, kuin useat näistä asioista eivät tulisi Suomen osalta esiin. Ne kuuluvat Suomen ja Venäjän välisiin asioihin.
Lagerlöf. Mitä tulee kohtaan ensin mainittuun korvausryhmään on asia toinen kuin Nevanlinna lausui. Mutta siitä ei ole meidän velvollisuus antaa eri ohjeita, koska ne tullaan ratkaisemaan yleisten periaatteiden mukaan. Kaikki muut kuuluvat suomalais-venäläiseen komiteaan. Eräät muut, kuten kirjailijain ja tait. oikeudesta, työväen tapaturmakorvauksista, ne luonnollisesti kuuluvat Venäjän ja Saksan välisuhteisiin. Suomen on diplomaatista tietä saatava nämä asiansa ratkaistuksi.
Alkio piti Vuorimaan ehdotukset tärkeinä, mutta ne eivät tarvitse tulla mietintöön, vaan mietinnön edellyttämissä ohjeissa. Vastoin Lagerlöfiä ja Nevanlinnaa katsoi, että Brest Litovskissa tullaan laskemaan perustukset myöskin Suomen ja Venäjän välisuhteiden järjestelyn perusteille.
Kuusinen samoin.
Vuorimaa: On välttämätöntä että edustajamme tietävät ennakolta mitä rauhanneuvotteluissa tulee esiin.
Vuorimaan asialuettelo sisälsi
1. Vahingot joita yksityisille on tullut pakkotöistä, hevosenotoista, metsistä, pelloista, haaskauksesta, laivoista, proomuista.
2. Patenttioikeudesta.
3. Kirjallisten tuotteiden suojeluksesta
4. Venäläisille sotamiehille Suomesta vaadituista muonitus- ja majoituskustannuksista.
5. Vahingon korvauksista yleisistä laitoksista.
6. Majoituskustannuksista.
7. Rautateiden käytöstä (sotamiesten).
8. Valuutasta.
9. Siirtolaisten vahingot.
10. Työväen vahingon korvaus ja vakuutus.
11. Yhdistymis- ja liittoutumisoikeus.
12. Naima ja perintöoikeus.
Mäkelin väitti, että Venäjä on käyttänyt omia lotjiaan upotukseen, joten Saksa ei välitä niiden korvauskysymyksestä.
Vuorimaa huomautti, että ellei Suomi itse valvo etujaan Venäjäänkin nähden näissä suhteissa, ne jäävät rauhanneuvotteluissa valvomatta.
Äänestyksellä päätettiin 9 ä 6.tta vastaan ottamaan asian luetteloon.
Työväen tapaturmavak. päätettiin äänestyksellä ottaa lausunto mietintöön.