Fredrik Kaarlesta kertoi Schauman saksalaisten sanoneen että hän on tunnollinen mutta vähälahjainen mies. Oli ollut kenraalina ensin sodassa, mutta ei kyennyt johtamaan. Pyysi sitten saada Baijerilaisen rykmenttinsä, sai, mutta ei voinut sitäkään johtaa. Persoonallista urheutta ei häneltä puutu. Sosialistit ja Ertzberg kysyttäessä ilmoittivat tunnustavansa Suomen itsenäisyyden.
Valtiovaraintoimituskuntaan oli senaattori Arajärvi kutsunut ryhmien välisen delegatsionin. Siellä senaattori esitti:
Valtiolle tarjotaan kaupaksi nyt Tornator ja Gutzeit yhtiöiden osake-enemmistöjä. Yhtiöiden maa-alueet käsittävät noin 1 milj. tynnyrinalaa, sekä Tornatorilla useita Vuoksen koskia tehdaslaitoksineen. Kysymyksessä on 300 – 400 milj. markkaa. Gutzeitin osakkeet norjalaisilla, Tornatorin suomalaisilla. Hallitus ei tahdo asiaa ratkaista kysymättä edustakuntaryhmien mieltä. Molemmat myyjät ottavat vastaan valtion obligatsioneja, Tornatorin pitkäaikaisia, Gutzeitin maksettavaksi 3 vuotta sodan loppumisen jälkeen.
Ilmoitin omasta puolestani periaatteessa kannattavani ostoa, jos se suinkin käytännössä on mahdollista.
Kairamo. Kaupan toteuttaminen riippuu suureksi osaksi asian rahallisesta järjestelystä. – Gutz. maa-aluei-den siirtymisellä Suomen valtiolle olisi erinomaisen suuri merkitys. – Tornatorin metsät ovat hyvin hoidetuita, Gutzeitin raiskatuita. – Toinen kysymys on miten valtio voisi Vuoksen koskitehtaissa teollisuutta harjoittaa. Katsoen työ- ja virkamiesten haluttomuuteen on syytä pelätä tappiota. Mutta kenties on asia järjestettävissä.
Arajärvi. Tornatorin maa-alueet ovat 81,500 heht. Sijaitsevat Saimaan eteläpuolella. Metsät ovat hyvät. Näiden yhteydessä olisi myöskin kruununmetsillä erityistä arvoa. Prof. Cajander oli lausunut että valtio on teollisuuslaitosten puutteessa metsien myynnissä epäedullisessa asemassa. Sen vuoksi olisi tärkeäta, että valtiolla olisi omia teollisuuslaitoksia. Gutzeitin metsistä oli Cajanderilta seikkaperäinen lausunto. Jos tehtaat joutuvat valtiolle saavat ne toimia edelleen osakeyhtiöinä.
Ahmavaara, Luopajärvi, Kokko ja Pennanen kannattivat ostoa.
Peurakoski epäili valtion teollisuuslaitosten kannattavaisuutta.
Kairamo pelkäsi myös sitä että sosialistit tulevat valtiopäivillä vaatimaan näiden teollisuuslaitosten oloihin sellaista järjestelyä joka vaikuttaa kilpailun ja kannattamattomuuden kannalta vaikeuksia koko maan teollisuusoloihin.
Haataja kannatti ostoa.
Ryhmässä toiset kannattivat ostoa joka tapauksessa, toisten asettuessa epäilevälle kannalle siihen nähden, että niitä nyt tarjotaan pelosta, että konjunktuurit laskevat.
Valtiovaraintoimituskunnassa vielä mainittiin, että on syytä pelätä osakkeiden joutuvan Saksaan. Saksassa eräs pankki oli asettanut Suomen lainaehdoksi sen, että saa täällä koskivoimaa ja metsiä.
Karjalan raja-asemaa selosti Haapanen. Se on edelleen huono. Ei vartioita. Nyt juuri oli tullut parisataa epäluotettavaa tamperelaista, jotka kieltäytyivät rajalle lähtemästä.
Elintarvetoimitus joutui arvostelun alaiseksi. Eräs Ukrainalainen liikemies tarjosi täällä 20 milj. kg viljaa hallitukselle, mutta hallitus käski kääntyä Tuontikuntaan. Myyjä selitti, että hän möisi halvemmalla kuin Tk. kautta. Ei auttanut.
Tuontikunnalle peritään viljasta 20 p. kg palkkiota ja 40 p. kustannuksia. Tästä pitäisi Vuorimaan laskujen mukaan tuontikunnan voitto koko vuotena ja koko maassa nouseman 180 milj. markkaan.
Valtiomuotokysymys. Ryhmä käsitteli lopullisesti kysymyksen kiireelliseksi julistamisesta. Epäilevällä kannalla olivat vain Lohi ja Leinonen. Mutta keskustelussa tultiin aivan yksimielisiksi että kiireellisyys on evättävä.
[vastapäisellä sivulla alkaa pohdintakirjoitus ”Mitä on tehtävä”, joka jatkuu myöhemmin, 23. ja 28.10. kohdalla; tarkoitettu luonnokseksi A:n ”kasvatuskirjaksi” nimittämään teokseen ”Ihminen ja kansalainen”]
Mitä on tehtävä?
– Työ- ja virkamiesten haluttomuuden, lamautumisen syyt: Kapitalismin painajainen. Elämän mahdollisuuksien hämärtyminen.
Ihminen ja kansalainen -kasvatuskirjaan
Puoluekasvatus
Valtiollinen puolue-elämä.
Yhteiskunnalliset ennakkoluulot
Yhteisymmärryksen edellytykset
Vilpittömyys
Velvollisuus
Ahdasmielisyys
Työn-ilo
Vapaitten ajatusten pelko
Johtamistaito.
Ahneus.
Itsenäisen Suomen mies ja nainen.
Lain alle alistuminen.
Itsekasvatuksen tarve nykyhetkellä.
Kansanvallan oikea tajunta.
Mitä opettaa valtiollinen kokemus
itsekasvatukseen nähden?
Kansalaisen todellisen arvon tekijät.
Yhteiskunnallinen ihminen ja mitä
häneltä vaaditaan. Luokka-ihmiset.
Omanedun[sana katkeaa]
Nykyisen koettelemus-ajan opetukset.
Virkamies- ja kauppiasvelv. ja kunnia
Mitä te tahd. että ihm. teille tekevät se …
Kirous ja materialismi.