Olen elänyt sellaisessa tapausten pyörteessä, etten ole ehtinyt päiväkirjaani edes lyhyessä kaavassa hoitaa. Heti kun tänne tultiin alkoivat neuvottelut porvariryhmien valtuutettujen kesken, oliko Venäjän väliaikaiselta hallitukselta pyydettävä valtalain voimaan astumista, vai manifestia, jolla asiat nyt väliaikaisesti järjestettäisiin. Tullessani tänne 31 pnä Lokakuuta, oli meidän miehiä jo kolme asetettu tuohon toimikuntaan, nim. Relander, Kokko ja Haapanen. Oli laadittu manifestiehdotus, jossa meidän miehet olivat mukana. Minun tultuani asetettiin minut myöskin toimikuntaan, mutta Haapanen pyysi eroa sieltä. Heti ensi kerralla tuomitsin manifestin sisällön ja asetuin valtalain voimaansaattamisen kannalle. Selitettiin, ettei sitä saada voimaan. En alistunut. Meidän miehet olivat olleet manifesti-kannalla, mutta tulivat nyt mukanani. Eri ryhmissä katseltiin meitä myrkyllisesti. Valtakirjojen tarkastuksen suhteen päätti ryhmä, että tehdään vastalause, kukin osaltaan. Mutta kaikki eivät sitä tehneet, toiset tulivat suoraan junalta tarkastuspaikalle eivätkä päätöksestä mitään tienneet. Sosialistit eivät ensin aikoneet tarkastuttaa valtakirjojaan, mutta suostuivat sittemmin.
Perjantaiksi olimme kutsutut kenraalikuvernöörin luokse selostamaan ryhmien kantaa siitä millä tavoin ehdottelemme järjestettäväksi tilanteen johdosta valtiollista asemaa. Olimme vapaaherra R. A. Vrede. professori Lauri Ingman ja toht. O. Talas, sekä minä. Vaphra Vrede teki ensin selkoa manifesti-asiasta, selittäen, että kolme porvarillista puolueryhmää, nuor- ja vanhasuomalaiset sekä ruotsalaiset ovat päässeet yhteen siinä, että ehdottavat asian järjestettäväksi manifestilla, (joka sisälsi sen, että esityksiä otetaisiin vielä vastaan väliaik. hallitukselta, hallitusmuoto asetetaisiin Venäjällä vahvistettavaksi, y.m., sekä että eduskunta valitsisi valtionhoitajan y.m.)
Sen jälkeen minä selitin että ainoa keino tilanteesta nyt selvitä, on valtalain julkaiseminen. Sen takana on ainakin maalaisliitto ja sosialistit. Selitin että me pyrimme täydelliseen riippumattomuuteen ja pidämme sinä, että Venäjän vallankumous on sen meille jo luvannut. Syntyi hänen ja minun välillä pitkä keskustelu, jossa seikkaperäisesti selitin pyrkimyksemme syyt.
Niine hyvinemme tulimme pois. Hän jätti asiaksemme päästä yksimielisyyteen.
Tulimme pois. Alkoivat uudet neuvottelut.
Lauantaina kävimme uudelleen. Nyt olivat toiset puolueet yhtyneet, minä en. Taas syntyi kenraalikuvernööri Nekrasovin ja minun välillä pitkä sananvaihto.
Nekrasow sanoi m.m. Väliaikainen hallitus voi hyväksyä valtalain, mikäli se koskee Venäjää, mutta ei voi sitä vahvistaa, kun ei sitä ole kukaan pyytänytkään. Syntyisi oikeusristiriita. Väliaikainen hallitus nyt tietää, että valtalain kannattajina on ainoastaan osa kansaa; porvarilliset ryhmät eivät sitä hyväksy. Se on Suomelle sisäpoliittinen asia. Kun ei koko kansa hyväksy, ei väliaikainen hallitus voi myöskään hyväksyä. Missä määrin maalaisliitto sisäasioissa kannattaa tätä lakia? Oli kuullut ettei ml. pidä hallitsevaa eduskuntaa ratkaisevana. – Oikeudelliselta kannalta ei väliaikainen hallitus voi vahvistaa tätä lakia. Poliittiselta katsantokannalta ei tämä laki anna sitä sopusointua jota tarvitaan. Poliittisesti ei ole estettä lain vahvistamiselle. Mutta maalaisliiton toiveet voivat tulla täysin toteutetuiksi muuten. Jos väliaikainen hallitus ei muodollisesti voi vahvistaa tätä lakia, kenraalikuvernööri Nekrasow uskoo, että niiden yleisten periaatteiden pohjalla jotka valtalaissa ovat, Suomi ja Venäjä voisivat löytää yhteisen kielen. Sanoi ymmärtävänsä maalaisliittoa niin, että se tahtoisi täydellisen vallan heti sisäisissä kysymyksissä Suomelle, mutta jättäisi toistaiseksi ulko- ja sotilasasiat. Väliaikainen hallitus katsoo että valtalaki on väliaikainen. Tahtoo selvää, suoraa sopimusta. Valtalain tärkeä puute: ei ole mitään sanottu venäläisten oikeuksista ja laitoksista Suomessa; ei ole sanottu kuinka kauaksi sota- ja ulkoasiat jäävät ennalleen, ei ole sanottu kenelle eduskunta antaa toimeenpanevan vallan seuraavana päivänä, ja tämä ei ole yksin Suomea koskeva asia, vaan koskee se myös Venäjää; tämä valtalaki on siis vain osa siitä sopimuksesta joka nyt on tehtävä Suomen ja Venäjän välillä.
Nekrasov edelleen ilmoitti että hän tahtoo saada ensiksi tiedon kaikkien eri puolueiden mielipiteet voidakseen sitten tehdä ehdotuksensa. Mainitsi että hänen asemansa on siinä hyvin omituinen, että pohja Suomen ja Venäjän välien sovitteluille näyttää olevan yhteinen ja löydettävissä, mutta että hänen, vieraan maan edustajan, olisi löydettävä sovittava muoto. Maalaisliitto ja sosialistit tekevät väärin vaatiessaan voimaan asetusta, jossa on tunnetut puutteensa.
Talas teki selkoa nuorsuomalaisen ryhmän kannasta. Siellä oli 13 äänellä 11 vast. valtalaki hylätty. Mutta jos se vahvistetaan, esim. manifestilla, alistuu ryhmä sitä lakina noudattamaan.
Vrede R. A. Ruotsalaisessa puolueessa vain yksi kannatti valtalakia, mutta luvattiin lojaalisuutta, jos laki vahvistetaan.
Ingman, L. Vanhasuomalaisista ei kukaan puolla valtalakia. Ollaan sitä mieltä että Suomen valtiovalta on saatava suomalaisiin käsiin. Ryhmässä pidetään niitä muutoksia, joita valtalain voimaansaattaminen tietä[isi], onnettomuutta tuottavana maalle. Mutta jos valtalaki vahvistetaan alistutaan lojaalisesti.
Kenraalikuvernööri Nekrasov: Laki ei voi tulla voimaan saatetuksi koska sille ei ole anottu väliaikaiselta hallitukselta vahvistusta.
Manifestin kautta vahvistettaessa ei väliaikainen hallitus voi tyytyä siihen, mitä laki sisältää Suomen ja Venäjän välisuhteista. Se ei edes lyhyeksi ajaksi määrää mitään hallinnollisen toimeenpanovallan järjestämisestä. Lain vahvistaminen manifestilla ilman, että yhtaikaa tulee Suomen puolelta laki, joka määrää puuttuvista asioista, on mahdoton.
Mikäli koskee vahvistusta manifestin kautta valtalaille, ei kenr.kuv. ota määrätäkseen missä muodossa Suomen ja Venäjän väliset suhteet järjestyvät. Sen vuoksi pitää aivan välttämättömänä että Suomen eduskunta antaa vakuutuksen, jonka kautta sopimus tulee sitovaksi kahden puolen.
Lopuksi selitti virallisesti: Lain vahvistus siinä muodossa kun se nyt on, ei ole oikeudellisesti (myös sisäisessä maan elämässä) mahdollinen, koska Venäjän kansa ei voisi ymmärtää miksi laissa on jätetty mainitsematta Venäjän kansalaisten ja laitosten asemasta Suomessa, sekä että Venäjän valtakunnan oikeudet ovat laissa epätäydellisesti määritellyt. Ei myöskään ole määrätty mihin asti jää voimaan lainsäädös sotilas- ja ulkoasioista.
Ehdotti, että asia järjstetäisiin manifestilla joka sisältäisi valtalain periaatteet, voisipa siihen kenties sisältyä valtalaki kokonaisuudessaankin, jos manifestiin tulisi samalla sisältymään se, mitä Venäjä katsoo tarpeelliseksi säilyttää itsellään.
Vrede pani tätä vastaan vastalauseensa, koska hallintovallan luovuttaminen eduskunnalle siinä laajuudessa loukkaisi perustuslakia.
Kenraalikuv: Manifestin antamisen edellytyksenä vaaditaan, että eduskunta antaa sitoumuksen niiden asiain voimassa pitämisestä jotka manifestissa mainitaan.
Määräsi uuden keskustelun tiistaiksi klo 12.