Saatiin Ulkoasiain valiokunta kokoon. Nevanlinnan ehdotus perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä otettiin keskustelun alaiseksi.
Ryömä vastusti valiokuntaan lähettämistä.
Hornborg puolsi perustuslakivaliokuntaan lähettämistä.
Helo. Oikeusmin. ei ole tuonut esiin mitään kohtia joissa asia olisi läh. perustuslakivaliokuntaan.
Mantere yhtyi Hornboriin siinä että asia olisi annettu eduskunnalle siten, ettei olisi ollut mitään lakia. Valmis käsittelemään asiaa hallituksen esit. mukaan.
Nevanlinna. Hallituksen käsittelyssä näkyy, että sen jäsenten kanta on epäselvä. Siksi olisi lähetettävä perustuslkivk. Tätä valiokuntaa ei ole pantu kokoon lainopillisia näkökohtia [ajatellen]. Sen vuoksi olisi kuulusteltava perustuslakivaliokuntaa. Kun ei ole kiirettä. Mutta jos todistetaan että on kiirettä, on valmis luopumaan. Helolle väitti ehdotuksensa olevan riittävästi määritelty. Kysyy pääministeriltä: voisiko tämä asia sallia sellaista lykkäystä että kuultaisiin perustuslakivaliok. lausuntoa?
Pääministeri. Tämähän on niitä ikivanhoja ja aina uusiutuvia kysymyksiä valtion ulkopolitiikan suhteesta sisäiseen hallintoon. Itsenäistymisen jälkeen oli esillä Saksan y. m. valtojen välillä tehty rauhansopimus. Hermansson on pääasiassa samalla kannalla kuin oikeusministeri Granfelt, pääminist. ja oikeuskansleri pääasiassa samaa mieltä. Oikeuskansleri katsoo että rauhansopimus on yksinkert. äänten enemmistöllä hyväksyttävä. Mutta hän vaatii lainsäädäntöä joka olisi käsiteltävä yksink. lainsääd. järj. eikä voida äänestää lepäämään. Oikeusministeri on päinvast. sitä mieltä, että jos lainsäädäntötoimenpide käy tarpeelliseksi, kaikkia lainsäädäntömuotoja olisi noudatettava. Hän luulisi että voitaisiin antaa eri lait, mutta voidaan tulla toimeen myöskin erityisellä valtuutuslailla.
Päämin. yhtyy oikeuskanslerin tulkintaan loppuosassa.
Päämin. arveli, että voitaisiin noudattaa sellaista menettelyä, jota esityksessä on suositeltu. Mutta voidaan myöskin toisin menetellä.
Voisi olla hyödyllistä että perustuslakivkta lausuu mielensä Nevanlinnan toisestakin ponnesta. Arvelee että perustuslakivaliokunta antaisi lausuntonsa yleensä kaikista kosketelluista kysymyksistä. Ei myöskään pidä että olisi mitään erikoista kiirettä, joten perustuslakivaliokunnan lausuntoa kyllä voisi odottaa.
Valtuuslakiin olisi sisäasiain ministeri kaivannut laajennusta, m. m. valtuuden järjestää Petsamon kysymystä. Se kävisi laatuun lisäämällä ’’tai valtiosäännön mukaan muuten vaatii eduskunnan suostumusta.’’
Ryömä. Pääminist. esity[kse]stä käy selville että kaikki asiantuntijat ovat erimieltä.
Ehdottaa että ulkoasvaliok. ensin päättäisi hyväksyä rauhansopimuksen. Ponsi hyväksyttävä.
Alkio. Juuri tämä epäselvyys velvoittaa lähett. asian perustuslakivaliokuntaan, koska se on eduskunnan auktoriteetti. – Rauhansopimuksen luulee voitavan hyväksyä ponsilla ilman lakia, jos se ei koske lakien alaan. Muuten ei. Olisi parempi saada perustuslvk. lausunto nyt, kuin sitten, jos eduskunta päättää sitä vaatia.
Pääministeri Hornborgille puolsi valtuuslain avonaisuutta. Ei pitänyt sitä ’’luonnottomana’’, kuten Hornborg, vaan harvinaisena kyllä.
Kun ei hallituksessa muut kuin oikeusministeri kannattanut sitä että laki olisi hyv. 60 § mukaan, ei sitä ehdotettu. Voisihan hyväksyä rauhansopimuksen ja jättää lain myöhempään. Mutta lainsäädäntötoimiin olisi ryhdyttävä heti. Vaan ellei niitä saataisi aikaan syntyisi ristiriita. Se voisi jäädä pitkäaikaiseksi. Sellainen on ulkomailla tuottanut ikävyyksiä.
Helo. Jos asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan se viivyttää asiaa. Asiallisesti olisi viime ponsi asetettava edelle j.nep. Siten asia tulisi nopeammin käsitellyksi.
Voionmaa on alunpitäen ollut sillä kannalla että asia voidaan käsitellä yksinkert. äänten enemmistöllä. Ehdottaa että ulkovaliokunta ensinnä hyväksyisi ponnen rauhansopimuksen hyväksymisestä.
Mantere mahdoton erikseen hyväksyä rauhansopimusta ja lakia.
Vennola vastustaa perustuslakivaliokuntaan lähettämistä. Rauhansopimus ja laki hyväks.
Pääministeri edustaja Voionmaan ehdotus ei johda toisiin tuloksiin.
Voionmaa. Ensin käsiteltävä rauhansopimus.
Nevanlinna edelleen pysyi ehd. koska hallitus ei pidä asiaa niin kiireellisenä. Perustuslakivk.
Alkio vastusti Voionmaan asian kahtia jakoa.
Valiokunta hylkäsi 9 ä 7 vastaan asian perustuslakivaliokuntaan lähettämisen.
Ryhdyttiin rauhansopimuksen ensilukemisen lopettamiseen.
Ponsi.
Holsti vastasi Collianderille, ettei hän ole sanonut että Venäjä on erittäin hyvässä kunnossa. Tiedot ovat ristiriitaisia. Hornborille: Ei luule että rauhantila aiheuttaisi huonomman rajakontrollin.
Juutilainen käsittää eduksi, että ponnen johtolauseessa velvoitetaan Venäjän hallitusta, oli se mikä tahansa. Voitto rauhansopimukselle ettei tässä puhuta rauhan agitatsionista. Salakuljetus rauhansopimuksen voimaan astuttua tulee lisääntymään.
Alkio muistutti Venäjän Suomeen asettaman edustuksen agitatoorisista vaaroista. Onko meillä mitään mahdollisuuksia sitä rajoittaa? Itä-Karjalaa aikovat ryssät tappaa viemällä kaiken nuoren ja keski-ikäisen väen pakkotöihin ja armeijaan. Onko mitään varjeluskeinoja. Se, että heidän autonomiansa on otettu Suomen rauhankirjaan, velvoittaa Suomen hallitusta sen täytäntöön panoa valvomaan – Karjalan kannaksen strateginen puolustusjärj., Inon ja Puumalan riisuminen ei ole tullut minua vakuuttavasti selvitetyksi. – Mihin toimiin on ryhdytty rajan valvomiseksi pakolaistulvaa vastaan? Viittaa entisiin lausuntoihinsa.
Holsti. Alkio tehnyt useita tärkeitä kysymyksiä. Esim. mitä tulee lähetystöjen toiminnan tarkastamiseen. Luulee voitavan lähettää agitaattorit pois. – Komisuunit voidaan asettaa alueille, joissa agitatoorinen toiminta käy vaikeaksi. Sijoitettava vähemmän vaarallisiin paikkoihin.
Consulaatteja eivät saa perustaa maahan ilman presidentin lupaa – jos meillä on Venäjällä vaatimaton diplomaattinen lähetystö, voimme vaatia venäläisiä esiintymään Suomessa samoin.
Ei luule, että rauhantilasta aiheutuu suurempaa pakolaistulvaa.
Samaa mieltä kuin Alkio, että Suomen velv. on valvoa Itä-Karjalan autonomian käytäntöön panoa.
Hornborg on kysynyt: onko syytä nyt tehdä rauha? Voi olla. Mutta kun tulee, jos tulee Venäjälle sellainen hallitus, jonka kanssa me haluaisimme tehdä rauhan – se kenties ei haluaisikaan.
von Wendt puoltaa ehdottomasti rauhansopimuksen hyväksymistä.
Nevanlinna Rauhansyistähän voidaan loppumattomiin keskustella. Toista on siis, mitä lausutaan mietinnössä. Hyväksyy ratifioimisen. Olisi siinä kosketeltava sitä, mitä Vuorimaa kosketti. Se, että Suomi on oikeutettu pitämään rauhan Venäjän kaikkia hallituksia sitova[na] on meille tärkeä. Me emme tee tätä rauhaa tavallisen kapinahallituksen kanssa. Kysym. on siitä, jääkö se pysyväiseksi. Ellei, se ei ole luonut pysyvää asiantilaa. – Niin oli meidän punainen hallitus. Sitä vastaan oli toinen puoli maata sodassa. (Esim. kapinanaik. Ranskan edust[us] pankissa). Vuosi takaperin oli Venäjällä vielä yleinen aseellinen taistelu käymässä punaista hallitusta vastaan. Mutta tila on nyt muuttunut. Punainen valta Venäj. on nyt saavuttanut pysyväisyyden, joten se on saavuttanut kansainvälisen oikeusaseman. Ehdottaa hankittavaksi jonkun kansainvälisen oikeuden tuntijan lausunnon mihin tämä rauha meitä oikeuttaa.
Suolahti epäilee rauhan solmiamista tämän Venäjän hallituksen kanssa. Mutta rauhan puolesta on tuotu esiin paljon huomattavia asioita. Repolan ja Poraj. suhteen ei ole menetelty niin kuin olisi pitänyt. Keskust. ulkomin. ja Tshitsher[i]nin välillä veivät jo ennakolta taipumiseen. Kaikkia meidän vaatimuksia ei näin saatu täytetyksi.
Ei voi hyväksyä sellaista realipolitiikkaa jota on noudatettu. Mutta vaikea mennä motiveraamaan vastalausetta, ettei rauha ole Suomen arvon mukainen. Sitä paitsi sillä vain olisi mielenosoituksen luonne. Mutta ei ole vielä valmis hyväksymään rauhaa. Ratkaisu vaikea.
Keto kuten Nevanlinna. Meidän olisi perusteltava mietintö sitomalla kaikkia Venäjän hallituksia. Sen lisäksi: pääsymme Kansainliittoon tulee antamaan tälle sopimukselle pätevyyttä. Neuvostohallitus ei tule pian kukistumaan. Kuvaukset kapinoista perättömiä. Rauhansopimuksen Suomelle tuomat edut ovat niin suuret, että olisi vaarallista hylätä.
Vennola Alkion huomautuksen johdosta ilm. että oli ollut tarkoitus saada rauhankirjaan määräys ettei saa harj. bolsh. agitatsiota. Mutta bolsh. vaativat sitä vastaan ehdon ettei Suomen satamissa saa käydä Venäjän kanssa vihollissuhteessa olevia laivoja, sekä, ettei Suomessa saa m. m. Karjalaiset pitää kokouksia. Katsottiin ettei agitatsionin kieltämisellä ole mitään käytännöllistä merkitystä. Pidettiin itsestään selvänä että Suomi voi estää tämän agitatsionin ilman sopimusta. On muuten vakuutettu, että venäl. lähettävät tänne hyvin paljo väkeä, jotka harj. agitatsionia. – Mitä tulee Karjalan hävitykseen oli kuullut että sitä harjoittavat suomalaiset punaiset.
Mitä taloudellisiin vaaroihin tulee, luuli hintojen kyllä nousevan. Mutta arveli sen voitavan estää.
Kaikki muut rientävät rauhaan Venäjän kanssa. Meillä ei ole varaa jäädä yksin ulkopuolelle. Jos pääsemme Kansainliittoon tämän rauhankirjan kanssa, olemme saaneet suuret edut.
Holsti ei luule että me voimme paljon laskea Vrangellin varaan. Toinen asia on jos neuvostohallitus kääntyy sisäisen kapinan kautta.
Juutilainen yhtyy Nevanlin., että mietinnön perustelut on tehtävä jokseenkin seikkaperäiset. Vastalauseissa tuodaan esiin niitä mitä mietintöön ei tule. Mainittava että Venäjä neuvostovaltana ollut tekemisissä jo entente-valtain kanssa. Siitä mainittava. Kritiikki ei heikonna mietintöä. Repolan ja Poraj. autonomiaa lujitettava. – Budjettiin varoja karjalaisten opetukseen. Näinä viikkoina on Aunuksesta otettu 900 lehmää; Aunuksen kaupungissa teurast. 500, mutta ei ole suolaa, joten mätänee 400 hoidotta. – Venäl. maksuvälineiden noteeraus vaikuttaa kaupan käyntiin.
Ryömä ihmettelee, että ruotsalainen ryhmä nyt vastustaa rauhaa, vaikka sen eräs lehti on sitä puoltanut.
Vuorimaa tunnustaa että rauhansopimuksessa on hyviäkin kohtia. Mutta monet kohdat herättävät vakavia huolia.
Leivo kuuluu niihin jotka puoltavat rauhan hyväksym. Myöntää vastasyytkin. Mutta ratkaisuun on päästävä. Valmis hyväksymään ponnen. Syytä ottaa perusteluihin sellaiset seikat jotka vahvistavat meidän asemaamme.
Mantere hyväksyy rauhan. Hallituksen esitys, ikävä kyllä, ei sisällä perusteluja. Valiok. perustelut mahd. lyhyet. Huomio kiinnit. Itä-Karj. itsemäär. oikeuteen ja vastaisten Venäjän hallitusten sitomiseen.
Voionmaa: lyhyesti perusteltava. Rauhan edullisuus todettava. Aivan lyhyesti: Jos halutaan kritiikkiä, se tuskin tulisi tyyd. asianomaisia. – Ruotsal. ryhmän suhtautumisesta asiaan yhtyy Ryömän ihmettelyyn. Muuttunut kanta.
Vennola. Perustelut mahd. lyhyet.
Alkio. Lyhyet perustelut. Kritiikkivapaus vastalauseille.
Helo ei voida sitoa vastaisia Venäjän hallituksia.
Juutilainen: etu, ettei ole tullut määr. ettei saada olla kauppasuht. kaikkien ulkovaltain kanssa.
Keto Heloa vastaan, että kyllä tämän tulee sitoa vastaisiakin hallituksia.
Ryömä: tämän kautta tunnustetaan neuvostohallitus.
Holmborg puolusti ruotsal. ryhmää.
Nevanlinna. Vaikeahan on saada perustelut lausutuksi niin ettei se tukea bolshev. Mutta sitä se tietää, että sopimuspuoli tunnustetaan sellaiseksi jonka kanssa voidaan tehdä sopimus.
Valiokunnasta oli poistunut ed. Colliander vastoin puheenjoht. kieltoa. Kun valiokunta ei ollut täysilukuinen, ei voitu päätöksiä tehdä.
Illalla olin kansainvälisen kieltolakiliiton ylioppilassihteerin maahan tervetuliaispäivällisillä valtioneuvos Laitisen kutsusta.