Perjant. 20 p.

Aamulla heräsimme sateella. Junalle. Lähtö myöhästyi ½ tuntia. Junassa. Vaunu verrattain likainen. Sijoitumme. Tullaan hyvin toimeen. Sade taukoo. Ilma siedettävä.
Karuja hiekkamaita. Kocknäsin aseman seudulla mielenkiintoista uudisasutusta. Kauniita pikku taloja ja peltoja. Kranaattikuoppia vielä jälellä sodan ajoilta tässä Väinäjoen laaksossa. Joki leveä ja matala.
Metsät kasvavaa nuorta hongikkoa.
Väinälinnassa. Suunnaton rääsyihin puetun väen tungos. Juoksemme ravintolaan. Sihvolan kanssa sianlihapaistikkaan, otan leivänpalan ja maitolasin! Syömään – juna viheltää! Kaikki juoksemaan. Se menee Moskovaan! Rauhoitus. Juna on vain katkaistu. Junaan. Lähdetään. Hirvensalo meni Moskovan junassa! Hämminkiä.
Mieli on paha – Tullaan Shemgalen asemalle jossa viivytään 3 tuntia. Ravintola. Sianpiffi, puhtaus. Maan katselu. Savimultamäet. Sodan jäljet.
Ja – Hirvensalo ilmestyy joukkoon! Hän oli jo Amerikasta tulevan kera hypännyt Väinälinnassa junasta, ja tulleet autolla 40 km. Hyvä!
Semgalessa Puolan edustaja, ulkoministerin lähettämä. Asetutaan Puolan vaunuun. Hyvä vaunu!
Klo 6 ollaan Turmandissa, jossa kolme Puolan maatalousmiestä vastassa Vilnon maatalousprofessorin johdolla. Teetä. Puhuvat professori ja mvn Björkenheim.
Rautatievaunuja asuttuina rakennuksia.
Vilnoon. Suuri sotilasjohtokunta asemalla. [”]Suomenlaulu!” paljain päin. Monia kunnianarv. herroja vastassa. Illalliselle. Takaisin vaunuun. Makuulle. Uni maistuu.