Pääministerille ilmoitin tänään ryhmän kannan. Hän oli tyytyväinen. Mutta sanoi kokoomukselaisten ruvenneen ryppyilemään. Vaativat kaikellaisia yleistarkastajaoikeuksia neuvotteluissa. Asia alkaa siis mutkistua. Tämän päivän neuvotteluista ei tule mitään. Ilmoitin Lohen ja Lahdensuon meidän neuvottelioiksemme lauant. sunnunt. ja maanant. kun Hahl ja minä olemme poissa. Sosialistit. Pääministeri oli eilen kutsunut Voionmaan ja Tannerin ja selostanut heille saman kuin meille porvareillekin liittopuuhasta. Vain Voionmaa tuli. Sitte oli V. selostanut asian sosialistiselle ryhmälle, jossa ei kukaan ollut sitä vastustanut. V. oli sanonut, että hänen ”alustuksensa meni siihen suuntaan että hän lopulta huomasi itse kannattavansa liittoa.”
Tämä on tärkeä saavutus.
Eiköhän vain kokoomukselaisten ryppyileminen johdu samasta kuin Estlanderin kysymys Erich R:lle. ”Sallisitteko siis, että tämä hallitus saisi tehdä tämän liiton”?
Neuvottelu hallituksen huoneessa puolustusliittokysymyksestä.
Maalaisliiton kannan edelläkerrotunlaisena esitti Alkio.
Holsti selitti Puolan hallituksen aikovan saada myös Liettuan mukaan. Vain sotilaallisia vaikeuksia.
Edistyspuolue kannattaa ehtoja panematta liittoja.
Kokoomuksen puolesta ilmoitti Suolahti oltavan entisellä kannalla. On tarkastettu sopimusehdotusta mutta ei ole tultu loppuun. Erinäisiä muistutuksia. Sana ”sopimaan” liiallinen sanontatapa. Koetettava saada pöytäkirjaan lisävaatimusta Itä-Karjalan hyväksi. 3:sta kohdasta vaikea sanoa mihin meidän on sitouduttava sotilastaakan vuoksi.
Pääministeri: Yleisesik. päällikkö sanonut ettei sotilassopimus tule sisältämään mitään muuta kuin teknillisiä määräyksiä. Muu jää tämän sopimuksen rajoihin.
Puola voi esim. panna 3 milj. me 100,000 miestä.
Arajärvi. Jääkö se kunkin sotilassopimukseen tulevan varaan riisua aseista väkensä tai ei?
Holsti. Eihän sellaista voi tehdä mikään maa. Sellainenhan purkaisi liittosopimuksen. Sopimus suunniteltu 5 vuodeksi jolla aikaa mitään sellaista ei voi ajatella että aseista riisumisen joku sopimusvalta toteuttaisi. Jos Puola vaatii enempää, meillä on oikeus tehdä samoin.
Suolahti piti ilmoitusta tärkeänä ja tuntui tyytyvän. Asiahan voi rahallisessa suhteessa tulla ensi eduskunnassa esiin.
Procope. Jos Suomi huomenna päättäisi hajottaa armeijansa Puola on silloin sitoumuksestaan vapaa.
Linna: Ja Puola päin vastoin.
Arajärvi nähnyt tarkoin määriteltyjä sotilassopimuksia. Täytyy tietää mitä kukin panee liikkeelle.
Suolahti. Joku selvennys tarpeen että oltaisiin selvillä. Kai sopimuksen tekee yleisesikunnan päällikkö. Tuntui tyytyvän.
5:des kohta, koskeva sopimuspurkausta, muistutti.
Pääministeri selittää, että kahden vuoden kuluttua ollaan kahden puolen tilaisuudessa purkaa sopimus.
Suolahti. Jos Ranskan ja Engl. suhteet käyvät vastakkain, olisi meidän asema liitossa vaikea. Arvelee 3 v. aikaa sopivammaksi.
Holsti. Todennäköisesti Ranskan ja Englannin liitto tehd. 20 vuodeksi. Meille ei olisi etua liian lyhyestä liitosta, jos me olisimme vahvempi ja Puola heikompi puoli, olisi hän samaa mieltä kuin Suolahti.
Suolahti punninnut myös näitä etujakin. Häneen vaikuttanut minkä verran sotilassopimus tuottaa rasituksia. Pyytää vielä saada aikaa harkita.
Mutta minkä verran mahd. jää Suomelle tehdä liitto Skandinaavien kanssa?
Holsti. Puolalla sitä liittoa vastaan tuskin mitään. Mutta epäilee ettei Ruotsia saada mukaan.
Arajärvi. Sekavaa. Kumpaakin kehottaa tähän sopimukseen Venäjän pelko. Täytyy läht. siitä että Puola epäilee laskea meitä neuvotteluihin.
Alkio: selosti vielä käsitystään siitä, mitkä syyt tekevät että Venäjästä eronneiden valtioiden on muodostettava liitto yhteisen edun pohjalla. Skandinaavian harrastukset eivät sovi Suomen kanssa yhteen. Suurvalloilla on kyllä tekemistä itsensä kanssa. Suomen on autettava itseänsä ja yhdessä toisten kanssa varauduttava voimaksi myös suurvaltojen tarkoituksia vastaan.
Suolahtikin arveli ettei Skandinaav. liitto kohtaa estettä Puolan puolelta. Mutta siihen, mikä koskee sitä, että liittosopimusta tehtäessä toisen vallan kanssa pitää ennakolta sopia. Se ei miellytä. – Kuullut että Englanti ei välitä tästä liitosta. Toinen tieto, ettei se miellytä. Merkitseehän tämä Ranskan vanavedessä kulkemista. Mitä lähettiläät sanovat?
Holsti. Ei yhtään europalaisen suurvallan edustajaa joka vastustaisi tätä toimenpidettä. Ranska kannatta[a] nimenomaan niin kauan kuin kysymys on puolustusliitosta. Saman luulee olevan Englannin kanssa. Ei luule nyk. Ranskan ja Englannin politiikan välillä olevan Venäjään nähden suurta eroa. Tulemme epäilemättä joutumaan jotenkin suurvaltain vanaveteen, mutta tämä liitto vakaannuttaa meille huomattavaa itsenäisyyttä.
Suolahti. Kuten huomataan on hän ja ryhmätoverinsa tarkoin käyneet tekstin läpi. Heidän keskustelunsa tulee jatkuvissa liittosopim. liikkumaan tällä pohjalla. Suhtautuvat myötämielisesti sopimuksen tekoon. Pidättävät saatujen kyselyjen johdosta vielä neuvotteluvapauden.
Procope luki ruotsalaisen ryhmän kirjallisen lausunnon. Ruotsalaisessa ryhmässä ei oltu voitu käsitellä sopimusehdotusta muuta kuin selostuksen mukaan kun oli kielletty se julkaisemasta. Ryhmä 11 ä 8 v. hyväksynyt sopimuksen. Oma kantansa ei vielä lopullisesti selvä. Korkeintaan 5 vuodeksi tehtävä. – Olisi saatava orienteerausta Skandinaaviaan päin. Ehkäpä Ahvenanmaan neutralisoiminen tarjoaisi lähtökohdan. Toivoisivat että varataan mahdollisuus tehdä sopimuksia Ruotsin kanssa. Samoin nojautumista suurvaltoihin. Ei soisi Itä-Karjalan asiaa seotettav. tähän.
Holsti. Jos turvaa suurvalloilta halutaan sitä ei millään liitoilla niiden kanssa voida edistää.
Vennola toteaa kokoomuksen ja ruotsalaisen ryhmän taholta on tehty ehtoja joihin yhtäkkiä ei voida vastata. Hallituksen täytyy niitä tarkastaa.
Hallitus ei voi nyt katsoa että ehdotuksen takana olisi eduskunnan enemmistö.
Tämän perusteella ei hallitus voi toimia.
Hornborg ja Procope selittävät ruotsalaisen ryhmän esittämät ehdot ovat samat kuin hallituksen kanta.
Suolahti ilm. ryhmänsä kannasta ettei se ole toistaiseksi tehty [tehnyt] päätöstä. Neuvottelijat, jotka ryhmä on asettanut eivät olleet vielä tulleet loppuun. Neuvottelut jatkuvat. Ei voi sanoa asetetaanko Itä-Karjalan asia ehdoksi.
Vennola. Selitys vahvistaa hänen edellistä käsitystään.
Alkio selitti uud. Liettuan ja Karjalan suhdetta. Liettua koetettava saada mukaan. Jos Karjalan-kysymys käsitetään valtaushankkeeksi täytynee siitä luopua, sillä silloin se ei sovi.
Arajärvi ymmärtänyt että meille varataan tilaisuus neuvotella hallituksen kanssa. Katsoneet velvollisuudekseen esittää kantansa. Asiallinen sisällys on sotavoimien määrässä. – Olisi pyrittävä väljempään sopimukseen.
Pääminist. Voitaisiin antaa ulkominist. tehtäväksi Varsovassa se, että painostetaan Liettuan ottamista liittoon, Vilnan kysymystä Haagiin Karjalan kys. jota täytyy harkita Procopen ja Alkion huomautuksen mukaan.
Sosialistiselle ryhmälle asia myös esitetty. Monet nyt puoltaneet, mitään kiihkoisaa vastustusta ei asia ollut kohdannut. Päätöstä ei ollut tehty vielä. Kysyy: milloin Kokoomuspuolueen ryhmä voisi ilmoittaa lopullisen kantansa.
Suolahti toivoo että ryhmä voi huomenna antaa vastauksen.
Toivoo että hallitus silloin voi antaa vastauksen m. m. sopimuksen aikaan nähden. Itä-Karjalan asiassa voi olla harkittavaa.
Procope suurella mielihyvällä kuulleet mitä pääminist. lausunut Vilnan kysymyksestä. He ovat olleet vaiti, mutta eivät asetu eri kannalle.
Arajärvi toivoo että saamme olla aina neuvottelujen tasalla.
Vennola: Mahdollisista muutosehdotuksista neuvotellaan ryhmien kanssa.
Holsti: Puolan lähettiläs on kutsuttu kotiin antamaan hallitukselleen ennakkotietoja. Luultavaa ettei 3-päiväisessä neuvottelussa saada lopullista, vaan tulee lähettiläs tänne lopullisten asiakirjojen kanssa.
Tämän asian hoito jäi Lohen ja Lahdensuon haltuun kun minä ja Hahl menemme kotiin.
Illalla lähdimme Hollon kanssa kotiinpäin.