Perjant. 31. Elok.
Saavuin hyvässä kunnossa Helsinkiin. Satoi. Mutta sitten selvisi pouta. Menin asumaan Hospitsiin. Ensimäisenä menin Kallion luo jossa tapasin myös Joukahaisen. Mitään erikoisen uutta en saanut tietää. Verolait tuskin tulevatkaan niin pelottavat. Vakuutin että heidän pitää jollain tavoin muistaa talonpoikiakin hyvällä. Sisäministeriltä vaadin jyrkkiä toimenpiteitä kieltolakiasiassa. Vaadin kaikkia Hgin kapakoita ensimäiseksi sulettavaksi. Hän sanoi: mutta ensin pitää loppua virolaistuonti. Sanoin: Sitä on mahdoton odottaa. Se tulee aikanaan. Mutta hallituksen on näytettävä kurssia.
Samalla puhuin Vaasan rautatiepiirihallituksen päällikön nimityksestä. Puolsin Ilmosta. Kallio lupasi asiaa ajaa. En tavannut Pullista.
Liakan tapasin kadulla. Pellinen yhä uhkaa kanteella siinä E.K.O.Yn johtokunta-asiassa – huolimatta kirjanpidosta, kiristäen samalla joitain etuja. Tulkoon! Olen valmis vastaamaan! Minulla on siinä asiassa niin puhtaat jäljet kuin ikinä voi olla ihmisellä jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Kaila oli luonani kolmatta tuntia. Hän on sydämestään innostunut puolueemme asiain järjestelyyn.
Kallion leksin toimeenpanoasetus vahvistettiin tänään. Ministerit pitävät päivälliset ja kutsuvat minut mukaan.
Kailalta kuulin että presidentti on kommunistiarmahdusten alkuunpanija! Korkeinoikeus on puoltanut vain 8 vapautettavaksi.
Olin hallituksen päivällisillä Kämpillä sen johdosta että Lex Kallion toimeenpanoasetus nyt oli vahvistettu.
Vennola kovasti kiitteli Ilkkaa ulkopoliittisista kirjoituksista.
– Niin, sanoin, mutta Sinä et vain pidä lupauksiasi!
”No kyllä minä nyt laitan ne.”
”Se on nyt myöhä.”
”Ainahan niistä jotain hyötyä on.”
Tarkoitettiin ulkoedustajain raportteja, joita hän on minulle luvannut.
Mantereen kanssa puhuttiin siitä E.K.O.Y. Kyllä ne uhkaavat kannetta. Huomenna aikoo M. saada neuvottelut. Hoitakoon nyt asiat. Heillä on suurempi syy. Minulla tuskin on käräjissäkään tapattavaa.
Kieltol. liiton kokous. Hyväksyttiin muistutuskirje hallitukselle. y. m.
Kiirehdin junalle. Satoi! Liakka tuli mukana. Lupasi lukea tarkastaakseen Y-K:ta koskevan kohdan uudessa kirjassani. Meihin yhtyi Hyvönen. Hän on nyt puolustusministeriössä.
Vaunuun tulivat saattamaan vielä Kaila ja Tamminen. Hauskoja miehiä – tulevaisuuden miehiä. Kaila hyvin kiitollinen että neuvoin häntä olemaan menemättä keskuspoliisin päälliköksi.
Nyt siihen on nimitetty joku Esko Riekki.
Istuimme junassa ja tarinoimme tri Oskari Heikinheimon kanssa.
Tulimme sinuiksi.
Hänellä ei ole puolueensa johtomiehistä ollenkaan hyvä käsitys. Esim. Nevanlinnasta ja Arajärvestä.