Puhelimessa Ilkasta kuulen, että Haapala on jo eilen todellakin ollut Ilkassa! Sydämeni täyttää ilo. Lähetin sydämelliset terveiset. Mutta minun on kiittäminen Kaikkivaltaa kuulluista rukouksista.
Henkimaailmassa on varmaan jotain, joka ei ole välinpitämätöntä tahdostamme.
Illalla kävin kylvyssä. Se virkisti väsymystäni.
Perälä antoi vilkaista muutamia kirjoituksia jotka tulevat siihen kirjaan jonka he aikovat julkaista täyttäessäni 60 v. – Tuntuu tuskalliselta asettua sellaiselle leikkauspöydälle johon he nyt aikovat minut asettaa. Sen sijaan kuin vastustajani ovat minua ennen luullakseni liiaksi haukkuneet, sen sijaan nämä taas menevät toiseen äärimmäisyyteen. Siten heitellään ihmistä kuin potkupalloa laidasta laitaan! Se on niin ihmisten tapaista. Olin ajatellut että karkaisin tuoksi päiväksi piiloon, vaimoni kera jonnekin. Mutta sitä en sentään tee, ainakaan tällä tiedolla. Julkisuuden ihmisen täytyy joskus alistua myöskin sellaiseksi potkupalloksikin.