Ranskan lähetystössä. Tänään kävimme Vuorimaan kera Ranskan lähetystössä. Lähettiläs Raynaud otti hyvin kohteliaasti vastaan. Tulkkina toimi hra [nimi puuttuu]
Ensinnä kiitin ryhmän puolesta Ranskan hallitusta siitä että se nyt ystävällisesti oli heti tunnustanut Suomen itsenäisyyden. Esitin sitten kysymyksiä, joista saadut vastaukset olen koonnut seuraavaksi kokonaisuudeksi:
Ranska on aina asettunut periaatteellisesti pienten kansojen oikeuksia suojaavalle kannalle, josta johtuu, että Ranska tulee edelleenkin esiintymään näiden periaatteiden mukaisesti. Sen voi hän sanoa varmaan, että Ranska, Englanti ja Amerikka eivät tule enää kannattamaan Suomen Venäjään yhdistämistä.
Itä-Karjalan kysymykseen nähden eivät ympärysvallat ole vielä ottaneet mitään kantaa. Tällöin rupesin hänelle laajemmin selostamaan kysymystä, pannen pääpainon siihen, että Venäjän alueella oleva suomalainen kansa edustaa iki-vanhaa kulttuuria, että se on puhtaasti suomalaista, joten tässä on kysymys, ei valtioeduista, vaan noin 150,000-lukuisen sorretun, suuria kulttuuriedellytyksiä omaavan suomalaisen kansaheimon yhdistämisestä emärunkoon takaisin. Tietysti saisi Karjalan Suomen yhdistäminen riippua karjalaisten kansanäänestyksestä kansojen itsemääräämisoikeuden perusteella. Meillä Suomessa tulisi epäilemättä tuottamaan suuria vaikeuksia Karjalan yhdistämisen valtiollinen puoli, mutta me valmistumme siihen saadaksemme koko heimomme, mikäli sitä tällä alueel-la on, yhteen.
Tarkastettiin karttaa. Osoitin rajat: Syvärijoki, Äänisjärvi, Uikujärvi, Uikujoki -seudut.
– Jäisikö Kuola myös Suomelle?
– Kuola pitäisi tulla myös Suomelle.
– Hyvä, minä sähkötän tänä päivänä Ranskan hallitukselle asiasta.
Ilmaisin kiitollisuuteni.
Hän ilmoitti, että Jäämeren rannalle ovat liittoutuneet halukkaat antamaan Suomelle Petshengan sataman.
Osanotollemme rauhan konferenssiin olisi ratkaisevasti edullista, jos valtuutetut voisivat esiintyä jo koko kansaa edustavan eduskunnan valtuuksilla, sekä, jos olisi hallitus joka nauttisi sellaisen eduskunnan luottamusta.
Edelleen lausui lähettiläs vakaumuksenaan, että kuninkaan vaalin toimittaminen oli tuottanut Suomelle paljon onnettomuutta. Sanoin: me olemme samaa mieltä.
Mitä tulee elintarpeiden saamiseen Suomeen ovat liittoutuneet maat valmiit aivan viipymättä hankkimaan Suomelle elintarpeita heti, kuin saksalaiset joukot ovat poistuneet maasta.
Bolshevismin kukistamiseen toisten liittoutuneiden valtojen kansa on Ranska ryhtyvä, mutta mitään suunnitelmaa ei vielä ole siitä, tullaanko tässä suhteessa ryhtymään toimiin Muurmanilta päin.
Hän vakuutti Suomi-ystävyyttään, kehoitti olevansa altis vastakin keskustelemaan milloin meitä haluttaa ja sähköttävänsä tästä keskustelusta heti hallitukselleen. Kiitin.
Minusta tuntui että Itä-Karjalan kysymys astui tämän keskustelun kautta askeleen eteenpäin. Hänelle ei ollut siitä hallituksemme puolelta ilmeisesti ollenkaan puhuttu!
Lupasimme lähettää hänelle Stenbergin Kauko-Karjalan saksalaisen painoksen.
Lopuksi sain luvan nämä keskustelut julaista.
Vielä hän mainitsi vakaumuksenaan, että maalaisliitto edustaa Suomessa kaikista puolueista isänmaallisinta kantaa. Vakuutin että yhteisymmärrys ranskalaisten ja meidän välillä kasvaa.
Senaattia muodostaa nyt Ingman. Aikomus on saada siihen 6 tasav. ja 6 monarkistia, sekä Ingman, siis valtaava voima monarkisteille.
Nuorsuomalaiset tuntuivat olevan hyvin halukkaita edustamaan tasavaltalaisia senaatissa. Mainitaan ehdokkaina m. m. Pennanen, (!), Brander, K. Castrén. Siis siinäkin jo kaksi monarkistia!
Mutta minua miellyttää suomettarelaisten uljuus ja uhrautuvaisuus taistella aatteittensa puolesta. Sitä vastoin nuorsuomalaiset: heissä ei ollut kellään housuja lähteä muodost. senaattia, mutta nyt ne taas menevät monarkistien häntyreiksi, pilaavat taas tasavaltapolitiikan ja auttavat monarkisteja voittoon!
Se on kurja puolue.
Läksin kotimatkalle hyvin sairaana. Vaunu oli kovin kuuma. Makasin ylä paikalla. En saanut unta.