Perjantaina 26. Heinäk.
Kirjoittanut useita kirjoituksia. Aloin nyt lukea Rousseaun ’’Yhteiskuntasopimuksesta’’. Sain juuri loppuun Machiavellin: ’’Ruhtinas’’ teoksen. Ihmeelliset vastakohdat. Mutta nehän edustavat kahden maailmanvallan, ruhtinasvallan ja kansanvallan jyrkimpiä vastakohtia. On varsin mielenkiintoista nyt tutustua näihin, kun hallitusmuotokysymyksestä käydään niin kovia taisteluita. Sanomalehdistössä käyvät hallitusmuodosta taistelunlaineet sangen korkeina. Siinä esiintyy vain monarkistien taholta niin tavattomassa määrässä halpuutta ja alhaisuutta. Sillä he paljastavat asiansa heikkouden. Historian asia on tuomita kellä tässä on ollut puhtaat tarkoitukset. Minä en ollenkaan epäile sitä, etteikö monarkisteja olisi sellaisia, joilla ovat vilpittömät tarkoitukset. Mutta siellä painaa luokkavalta ja ruotsalaisvalta niin paljon, ja sen vuoksi ne nyt aikovat kaapata vallan kansanvallalta nykyisen eduskunnan avulla. Tehdä meistä suorastaan maanpettureita työväen edessä. Saatuaan vallan, he nauraisivat partaansa, kun meidänkin luottamuksemme olisi mennyt, kun mekin olisimme pettäneet kansan asian samoin kuin sosialistit: luovuttamalla vallan ikuisiksi ajoiksi, tahi ainakin vallankumoukseen asti, kuninkaalle ja häntä ympäröivälle ylimysjoukolle. Monet monarkisti-edustajat eivät tätä edesvastuullisuuttaan tunne. He antavat johtajainsa lumota itsensä sillä, että sosialisteja vastaan ei tarvitse lakia noudattaa.
Jumala armahtakoon että löytäisimme oikean ratkaisun, sellaisen, joka koituisi kansallemme onneksi. kaikki muu on sivu asiata!