Perjantaina 29. Marrask.
Perustuslakivaliokunnassa esiteltiin käsiteltäväksi Hallituksen edellisille valtiopäiville antama esitys Suomen valtiotalouden perusteista. Sen perusteella, että eduskunta ei ole täysilukuinen, sekä, että ei ole vielä hyväksyttyä hallitusmuotoa, sekä, että ryhmien välinen sopimus ei sisällä tämän kansan ja valtion elämään syvästi kohdistuvan lain käsittelyä, – ehdotin esityksen hylättäväksi.
Kaikki meidän miehet kannattivat.
Estlander, Colliander ja Vrede ehdottivat pykälittäin käsittelemään jonka jälkeen voidaan päättää ehdotetaanko esitys hyväksyttäväksi vai hylättäväksi. Niin ikään selitti E. että ryhmäin välinen sopimus ei voi ulottua valiokunnan toimintaan.
Vrede vetosi myöskin puhemiesneuvoston ehdotukseen koskeva aloitteiden jatkuvaisuutta näille valtiopäiville. Samoin kuin Estlander. Vrede: mitä tulee siihen Vuorimaan muistutukseen ettei tätä voisi säätää koska ei ole hallitusmuotoa. Tämä esitys on tarpeen siksi, ettei pian tulisi hallitusmuotoa. Nykyään on hallituksella hyvin suuri valta raha-asioissa. Tämä sisältäisi eduskunnan vallan laajennusta ja hallituksen vallan supistamista. Siltä varalta, ettei pian saada uutta hallitusmuotoa, olisi syytä saada eduskunnalle ratkaiseva valta raha-asioissa.
Hultinin mielestä oli tämä asia irrallinen siitä sopimuksesta joka [merkintä katkeaa] Alkio edelleen puolsi kantaansa.
Lundson oli sitä mieltä ettei tällaisia asioita nyt pitäisi ottaa käsiteltäväksi. Jos asia siis otetaan käsiteltäväksi, merkitsisi se poikkeusta ryhmien välisestä sopimuksesta. Olisi väärin, jos valiokunta nyt ryhtyisi muuttamaan tätä sopimusta. Olisi siis hylättäväksi ehdotettava.
Peurakoski ei ollut selvillä niistä sopimuksista joita oli tehty. Kummasteli, jos Lundsonin ehdotuksen mukaan hylätäisiin.
Lundson vastasi hänelle
Alkio uudelleen painosti sopimusta. Olisi väkivaltaa enemm[istön] puol[elta].
Hultin oli käsittänyt että sopimus koski lojaalisuutta niitä ryhmiä kohtaan, jotka eivät ole täällä edustettuna. Ellei asiaa käsitellä, olisi sangen ikävää istua täällä edustajina ja kantaa palkkoja.
Vrede oli käsittänyt sopimuksen siten, että oli sovittava niistä asioista, joita käsitellään. Valiokunnan on käsiteltävä asia, eduskunnan on sitten päätettävä.
Colliander oli tullut siihen käsitykseen, että maalaisliittolaiset eivät ole sopimukseen yhtyneet.
Lundson Collianderille, että tämä väärentää toisten ajatuksia.
Alkio vastasi Hultinille, ettei riipu maalaisliittolaisista, ollaanko täällä edustajina, sillä he ovat täältä pyrkineet pois. Vredelle: miten voi vähemmistö sitten sopia, jos sovinto tehdään enemmistöväkivalloin? Colliander oli lausunnollaan paljastanut koko politiikan, josta seuraa, että meidän on otettava kenties uudestaan käsiteltäväksi kysymys voimmeko enää ollenkaan ottaa [merkintä katkeaa]
Peurakoski ei sanonut saaneensa selkoa sovinnonperusteista, koska ei ryhmien välinen valtuuskuntakaan ole siitä yksimielisiä.
Juutilainen valitti, että hallitsi täällä ruotsalaiset tai vieraat, niiden sanaan ei voi luottaa.
Colliander: oli saanut sen käsityksen, että ml. ei ollut yhtynyt sovintoon.
Estlander: mikä sopimus se, joka sitoo toisia kaikissa, mutta toisia vain toisissa kohdissa.
Heikkinen: Tämä laki käsittelee niin läheisesti Suomen kansan kaikkia kerroksia, että sitä ei nyt olisi nyt käsiteltävä.
Lundson. On lausuttu, ettei asiaa voisi ehd. hyl. asial-lisesti käsittelemättä. Muisteli säätyvaltiopäivien aika-na oli sellaista tapahtunut.
Alkio totesi valiokunnan pöytäkirjaan, että monarkistinen kokoomus nyt, tulkiten sopimusta siten kuin Colliander, Estlander y. m. ovat sanoneet, tarkoittaen työntää maalaisliittolaiset ulkopuolelle sopimuksen, joka aiheuttaa sen, että meitä ei enää katsota tarvittavan.
Tanttu totesi sopimuksen, mutta tahtoi käsitellä asian.
Juutilainen totesi, että tästä asiasta ei ole saatu aikaan sopimusta, ehtojen mukaan, joten se on hylättävä.
Vrede ei katsonut voitavan panna äänestyksen alaiseksi, ryhd. asialliseen käsittelyyn vai ei. Mutta suostui siihen. Selitti että minun ehdotukseni olisi asetettava heti esitystä vastaan. Ei hyväksytty.
Äänestyksessä kaikki muut äänestivät esityksen käsittelyn puolesta, maalaisliittolaiset ja Lundson sitä vastaan.
Me, Vuorimaa, Juutilainen, Kokko ja Heikkinen poistuimme valiokunnasta. Päätimme, ettemme ota osaa tämän asian käsittely[y]n. Katsoimme että sopimuksen näin häikäile-mätön syrjäyttäminen osoittaa että sitä on tarkoitettu vain silmänkääntötempuksi. Sittemmin hajosi valiokunta istunnostaan, jääden vaillinaiseksi.
Eduskunnassa tuli esille myöskin minun väli-kysymykseni seuraavalla tavalla:
Senaattori Stenrothin eduskunnan puhe-miehelle 27. Marrask. päiväämä kirjelmä, vas-tauksena Alkion välikysymykseen sisälsi:
Viime lokakuun 1 ja 8 pnä selostin Halli-tuksessa pitemmässä lausunnossa ulkopoliittista tilannetta, päättyen esitykseni siihen lausumaani käsitykseen että ulkopolitiikkamme tärkeimmät tehtävät sillä hetkellä olivat:
1. koettaa hankkia niiden entente-valtioiden, jotka eivät vielä ole Suomen itsenäisyyttä tunnustaneet, etupäässä Englannin ja Amerikan Yhdysvaltain tunnustuksen itsenäisyydellemme ennen rauhan neuvottelujen alkamista,
2. valmistaa maamme osanottoa rauhankongressiin siltä varalta, että muut kuin sotaa käyvät valtiot tulisivat niihin ottamaan osaa.
Hallitus hyväksyi tämän esitykseni ja ryhdyttiin heti erityisiin toimenpiteisiin mainittujen tarkoitusperien saavuttamiseksi. Kun nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan vielä ole loppuun suoritetut, vaan päin vastoin paraillaan vielä käynnissä, ei Senaatti katso tarkoituksenmukaiseksi eikä maamme [merkintä katkeaa]
Esitin lausuntoni. Syntyi mielenkiintoinen keskustelu monarkistien kanssa. Käsitettiin, että me olimme hoitaneet hyvin tässä asiamme. Monarkistien repliikit olivat heikkoja.