Perjantaina 7. Marrask.
Ahvenanmaa-kysymyksessä oli Söderhjelm ilmoittanut että vt. Ruotsin ulkoministeri oli hänelle sanonut, että Ruotsille Ahvenanmaan kysymys on pääasiassa kunniakysymys. Jos Suomen puolelta annetaan vakuuksia Ahvenanmaan väestön toiveiden tyydyttämisestä, Ruotsi voisi olla tyydytetty. Sama mielipide esiintynyt muidenkin lausunnoissa.
Söderhjelm oli ehdottanut suomalais-ruotsalaista sekakomiteaa joka saisi harkitakseen Ahvenanmaa-kysymystä. Holsti kannatti sellaista, kuitenkin ehdolla, että jo ennakolta tunnustetaan Suomen suvereniteetti. Tästä syntyi kiista. Keskustelujen rajoittamista ainoastaan strateekisiin puoliin, puolsivat Kahelin, Pohjanpalo ja Alkio huomauttaen, että me emme voi antaa Ruotsille oikeutta neuvotella Suomen sisällisistä asioista. Meidän tulisi silloin vaatia neuvotteluja myöskin Norrbottenin suomalaisten oloista.
Holstin mielestä, jota Vennola ja Erkko kannattivat, oli Ahvenanmaa-kysymys tullut kansainväliseksi. Meidän siis olisi suostuttava neuvotteluihin. Samoin Hahl, mutta olisi laadittava ennakolta rajoittava ohjelma. Holsti: Valtioneuvoston ei pitäisi nyt vaatia ohjelmaa. Asia annettava Söderholmin huostaan. Emme me voi keskustella Ruotsin ’’vaatimuksista’’. Ei olisi yhtä arka keskustelemaan siitä mikä kuuluu Suomen sisäisiin asioihin. Ahvenanmaa asia on jo käsittelynalaisena Pariisissa. Se on tullut kansainväliseksi. – Alkio: jos suostutaan tähän, merkitsee se sitä, että siten otetaan askel siihen suuntaan, että koko itä-ruotsalaisuus tulee kansainväliseksi. Siihen en suostu. Pohjanpalo: vedetään asiaan myös Tornion laakso. Erkko: silloin tehdään asia naurettavaksi. Alkio: Päin vastoin: Norbottenin suomalaisten kulttuuriedut on yhdistettävä tähän keskusteluun. Silloin voi keskustelun alottaa. – Vennola kannatti.
Lykättiin pariksi päiväksi.
Pietarin kysymys. Holsti selosti asemaa. Hän oli suurvaltain edustajilta kysynyt, mitä suurvallat vastaisivat, jos Suomi tekisi tarjouksen ehdoilla mennä Pietariin? Ne kieltäytyisivät. Yksi sanonut: herrat saavat mennä omalla kustannuksellaan, me emme maksa mitään. Se oli Amerikan. Kaikki tietävät ehdot, mutta ne hylkäävät ne. Hallitus voisi kuitenkin tehdä itselleen sattuvan tarpeen varalta ohjelman.
Alkio teki välikysymyksen ulkoministeri Holstille: tyydyttääkö Pariisin Suomen lähettiläs toiminnallaan ulkoministeriä? Ovatko lähettilään toimet lojaalisia hallitusta kohtaan?
Holsti kiersi kysymystä. Luulee, että Enckell on toiminut maan eduksi. Pitää asian arkaluontoisena eikä vastaa.
Alkio. Tahdon tämän jälkeen saada lausua käsityksenäni, että Pariisissa oleva lähettiläs toimii kokonaan hallituksen politiikkaa vastaan; että hän toimii Venäläisten sekä kenraali Mannerheimin politiikan välikappaleena; hänen käsityksensä ministeri Enckellistä on sama kuin silloin jolloin hänet nimitettiin.
Pietarin ohjelma esitettiin. Holsti ei ollut varma, oliko tämän ohjelman mukaan, jos se täytetään, hyökättävä.
Soininen epäili olisko valko-venäläisiä missään tapauksessa autettava valtaan. Ei hyväksy hyökkäystä, vaikka ehdot täytetäisiin.
Kallio ehdotti asian valiokuntaan. Sillä ei ole kiirettä. Olisi keskusteltava kysymyksestä: sallitaanko pestata vapaaehtoista väkeä Pietariin menoa varten?
Vennola. Asia ratkaistava pian joko posetiviseen tai negativiseen suuntaan.
Berg. Kanta nyt määrättävä. Opinioni Pariisissa ja Lontoossa hyvin voimakas.
Alkio ilmoitti, että hän ei lähde Pietariin koskaan yhdessä valkovenäläisten kanssa. Tarkoituksemme ovat jyrkästi vastakkaiset. Se hetki, jolloin sinne on mentävä, voi tulla silloin, kun venäläiset keskenään ovat uuvuttaneet toisensa, ja me voimme mennä sinne auttaaksemme venäläisiä ja valvoaksemme Suomen etuja.
Asia meni ulkovaliokuntaan.
Juho Hollo kävi nyt luonani. Kävin heti suoraan asiaan. Ymmärsimme odottamattoman hyvin toisiamme. Hän ilmoitti haluavansa purkaa koko sydämensä. Sanoo ettei hän ole aikonutkaan vaimostaan erota. Antoi minulle luvan tästä kirjoittaa kotiinsa ja vaimolleen. Tunsin että hänen sydäntään helpotti, kun oli päästy puhumaan. Hän suhtautui aivan erikoisella luottamuksella minuun. Ilmoitti että hänen puoleltaan on sovinto helposti aikaan saatavissa, mutta että Alli on vaikeampi sovittaa, sanoi hän. Sanoi kaksi kertaa kirj. Allille, mutta ei ole saanut vastausta. Lupasimme huomenna tavata.
Englantilaisille päätti hallitus uudelleen vastata, Tokoi & kumppanien asiassa, ettei heihin voida sovelluttaa entistä sopimusta.