Taas sataa. Suomettaressa ja Helsingin Sanomissa on taasen ”Suomalaisen, nuorsuomalaisen puolueen ja kansanpuolueen jäseniä’’ julaissut sapiskan maalaisliiton edustajain menettelystä valiokuntain puheenjohtajavaaleissa. Ryhmä velvoitti: Luopajärven, Vuorimaan, Haapasen ja Juutilaisen laatimaan vastauksen. Ryhmä käsitteli alustavasti kysymystä saako yksityinen edustaja tehdä nyt esitysehdotuksia eduskunnalle perustuslakikysymyksistä kuten ennen keisari-suuriruhtinas. Tämä Mannerin esitysehdotuksen johdosta. Muut, Lohia lukuun ottamatta, olivat kieltävällä kannalla. Lykättiin ryhmäkokoukseen illalla klo 5.
Perustuslakivaliokunnassa esitti puheenjohtaja ensin otettavaksi käsiteltäväksi pikkuhallitusmuodon (esitys (2.). Kuusinen vastusti, ehdottaen rinnakkain käsiteltäväksi esitykset n.o 1 ja 2. Estlander kannatti. Kuusinen edelleen kannatti ehdotustaan, koska hän epäilee onko ollenkaan syytä tällaista lyhyempää laittaa. Olisi siis alustavasti keskusteltava molemmista. Puheenjohtaja oli tarkoittanut että pikkuhallitusmuoto valmistuisi pikemmin. – Alkio lausui ajatuksen, että yleiskeskustelussa selvitetään onko syytä laatia aluksi supistetumpi, vai laajempi hallitusmuoto. Omasta puolestaan oli sitä mieltä, että lyhyt hallitusmuoto olisi laadittava. – Salin halusi tietoja ulkomaiden hallitusmuotoihin. Pyysi että asia lykättäisiin siksi, että sihteeri tai joku muu laatisi selostuksen ulkomaisten tasavaltojen hallitusmuodoista. – K. Manner yhtyi Kuusiseen. Ei saa pitää kiirettä liiaksi. Salinin ehdotus aivan kohtuullinen. Kannatti myös tätä. – Alkio suostui siihen että hyvä on saada selostuksia, sekä suomennoksia tasavaltain hallitusmuodoista ja presidentinoikeuksista.
Päätettiin suomennuttaa noita pykäliä.
Äänestyksessä kannatimme sosialistien kanssa sitä, että yleiskeskustelussa käsitellään rinnan 1 ja 2:sta esitysehdotusta.
Yleiskeskustelu
Kuusinen: tahtoi pikkuhallitusmuotoa laajemmaksi. Ei käsitä, miksi presidentti-asia on niin seikkaperäisesti käsitelty. Sitä vastoin eduskunnan kokoontumisesta ja hajotuksesta, sotalaitoksesta, sodasta ja rauhasta. Ei ymmärrä mitä tällä tarkoitetaan.
Hultin selitti että se tarkoitti korvata valtalakia, olla väliaikainen hallitusmuoto.
Kuusinen: Valtalaissa puhuttiin eduskunnan oikeuksista, tässä presidentin oikeuksista. Luuli kuitenkin ettei ole tarkoitettu kaikkea valtaa jakaa presidentille. Mutta silloin pitää tämä vallanjako myöskin määritellä.
Alkio lausui, ettei pikku hallitusmuoto häntä tyydytä. Se on hallituksen esityksessä saanut monarkistisen luonteen. Tarpeellinen lie kokoonpuristus hallitusmuodosta. Mutta siinä pitää olla eduskunnan valta keskeisin. Presidentin asema siinä on silloin järjestettävä sen mukaan. Esitys on kai vain kaatuneen monarkian sijan täyte, ja saanut siis liijaksi monarkistisen luonteen.
Puheenjohtaja käsitti samoin kuin Alkio, että senaatti oli tämän ehdotuksen laatinut kaatuneen keisarivallan täytteeksi. Siksi se sisältää määritelmiä presidentistä erikoisesti. Jos pikkuhallitusmuotoon otetaan laajempia erikoissäännöksiä, voi se tulla pian liijan laajaksi. Puoltaisi tätä.
Mäkelin. On vallankumoustila joka vaatii tällaisen lyhyemmän lain voimaan saattamista, mutta sen pohjalle minkä ehdotus n.o 2 sisältää, tuskin voidaan edes käsittelyä perustaa. Kannatti Alkion ehdotusta, että tämän pikkuhallitusmuodon keskeisimmäksi asiaksi tulisi eduskunnan valta.
Manner arvosteli pikkuhallitusmuotoa. Mielellään voi kannattaa sitä Alkion ehdotusta että tässä laissa on määriteltävä eduskunnan valta. Presidentti on tarpeeton olemassa. Ilman sitäkin voisi valtio tulla toimeen.
Estlander. Alkion ehdotuksesta lausui että ehdotuksessa on presidentin ja eduskunnan valtuudet määritellyt, mutta voidaan niitä määritellä tarkemmin.
Ingman on ollut epävarma onko tällainen pikkuhallitusmuoto välttämätön. Yhtyy kuitenkin tähän. Hallituksen esitys n.o 2 jokseenkin onnistunut luonnos. Siihen voidaan lisätä käsittelyn yhteydessä mitä halutaan.
Alkio. Hallitusmuodossa on käyvä selville, että Suomessa on valta kansalla; kansaa edustaa eduskunta; hallitusmuodossa on tämä keskeisintä; presidentin valta on määriteltävä. Ennen kuin lopetetaan yleiskeskustelu, on saatava käännökset ulkomaisten tasavaltojen presidenttejä koskevista lakisäädöksistä; niin ikään määritellyksi eduskunnan ja presidentin valta.
Päätettiin että yleiskeskustelua varten suomennetaan hallitusmuotopykäliä eri tasavaltojen laeista.
Päätös: 11 ä 6 vastaan. Antila ja Rantasalokin olivat niin kehittyneitä, että äänestivät jo yleiskeskustelun pohjaksi.
– –
Edustajapalkkioita koskeva esitysehdotus.
Mäkelin ehdotti 1917 toisilta valtiopäiviltä palkaksi 40 mk. päivältä. Salin katsoi, että suutari Helsingissä ansaitsee jo enempi kuin valtiopäivämies. – Antila kannatti 30 markan palkkaa. – Kuusinen luuli että tässä asiassa ovat vähän kirjavat mielipiteet. Summasta ei olisi tässä määrättävä, se olisi ryhmän päätettävänä.
Alkio ilmoitti ennen valiokannassa olevansa 20 markan palkan kannalla, olisi järjestettävä kalliin ajan korotus.
Manner katsoi ettei 30 mk riitä. Asia lykättävä huomiseen.
Asia pantiin pöydälle huomiseen.
Esitysoikeuden laajentamisesta
(Esitys n.o 3.)
Estlander ja Ingman vastustavat ettei esitysoikeutta uloteta hallinnollisen lainsäädännön alalle.
Manner. Käytäntö kai johtaa pian siihen, että hallinnollisen lainsäädännön toimittaminen siirtyy hallitukselle. Mutta ei ole syytä estää eduskuntaa.
Hultin: puolsi esitystä.
Ingman: Kun vastuualaisuus näin jaetaan, ei eduskunta eikä hallitus pidä siitä huolta.
29 päätettiin käsitellä, 15 pantiin pöydälle.
’’Kirkkolain säätämisestä’’ pysytettiin 9 ä 8 vast.
Esitys valtiotalouden yleisperusteista lähetettiin valtionv. valiok. yleiskeskustelun jälk. 9 ä 8 vast.
Täysistunnossa tuli esille m. m. sotilasasia. Keskustelussa hra Sirola sanoi tyypillisellä hävyttömyydellä että venäläistä sotaväkeä ei poisteta Suomesta, vaan tullaan se täällä pitämään Pietarin ja Suomen vallankumouksen turvana. Tämä hävytön tiedonanto sai suuttumuksen nousemaan niin että karvaa nostatteli. Puuhasin istunnon keskeytettäväksi klo 12. Asian käsittely jatkuu ensi viikolla. Silloin tulen esiintymään.