Vappu! Heräämme lapsilaumain lehmänkello-kalkatukseen. Koko aamupäivän on ilma täynnä kalkatusta. Lohelta saapuu kirje jossa hän ilmoittaa että ryhmä ei tahdo että minä menen nyt Helsinkiin. Jään siis kotiin. Ja lepään.
Äiti on edelleen hyvin heikko ja valittaa.
Matin luona kävimme vieraina. Se oli mieluisaa kahden puolen.
Eino Leino purkaa tämän päivän Hels. Sanomissa harmiaan siitä että häntä on unhoitettu Kirjallisuuden Seuran, Kordelin-rahaston ja nyt vihdoin valtion kirjallisuuspalkintojen jaossa kokonaan.
Ja omituista se onkin. Sitä vastoin esiintyy palkinnonsaajina hyvinkin tuntemattomia nimiä.
Joka tapauksessa noiden lautakuntien kokoonpano lie kovin yksipuolinen. Siellä on ylivoimaisesti klassikoita. Kaikesta päättäen on odotettavissa pientä vesilasimyrskyä.
Äiti on entistä huonompi. Hän nyt aivan nukkuu, hengittää hyvin raskaasti ja rinta korisee kovasti: Rakas äiti-kulta!
Kävin Adolf Koskisella. On hyvin hauskaa että hän, kaikista vaikeuksista huolimatta, edistyy.