Kaunis aamu. Tuulee mutta lämpimästi. Vikberg ja Hollo sattuivat yhtaikaa tänne. Jouduttiin keskusteluun vanhemman oikeuksista ja velvollisuuksista lastensa uskonnollisen vakaumuksen suhteen. Vikberg on ollut lastensa suhteen tyranni siinä suhteessa. Estänyt kasteen ja ehtoollisen. Yksi poika mennyt 19 ik[äisenä] sen toimittamaan. V. sanonut pastorille: kuinka te aiva jumalattomalle ihmiselle annatte ehtoollista? Sen olisi pitänyt antaa ainakin perkeleen nimeen.
Tästä otimme kiini. Hän joutui lopulta levottomaksi ja sanattomaksi.
Illalla kävimme Koskisella. Elämä on niin rauhallista! Pelkään vain ensi lauantaita. Kun oliskin voinut siksi päiväksi paeta jonnekin yksinäisyyteen! Sieluni kärsii niin meluavasta huomiosta joksi kuiskeet kertovat päivän tapausten muodostuvan. Mutta en voi paetakaan. Sekin olisi pelkuruutta. Ja kun Vaasa jo kirjoittelee että olen jäänyt pois eduskuntaehdokkuudesta sen vuoksi että en ole enää maalaisliittolainen, saisivat sellaiset narri artikkelit todennäköisyyttä yksinkert. ihmisten silmissä. Minun ei auta siis muu kuin alistua – vielä.