Sunnunt. 22. Marrask.
Ikävä päivä. Yksin koko päivän. Illalla kutsuin Koskisen tarinoimaan. Ylinen pumppasi nenää. Se meni taas aivan tukkoon. Voi surkeata!
Eilen sain lähetyksen ”Karuliinan poikaa” kustantajalta. Huono kansilehti. Tuskinpa se menee kaupaksi sillä kustantaja ei tee minun kirjoistani reklaamia, eikä arvosteliat arvostele niitä, kuten muiden kirjoja, tuttavuus- ja ystävyyskaupalla. Minä en pyydä ketään! Menköön vaikka paperitehtaaseen! En alennu sellaiseen.
Kertulta tuli kirje. Voi taas paremmin. On halunnut minua yksinäisyydessäni hauskuttaa. Kiitos, lapsi!