Aamulla ml. sanomal. miesten kokous. Vastustavat yksimielisesti, paitsi Vainio (Maakansa) suomalaisten puolueiden liittoa presidentin vaalissa! Ainoastaan taktillisista syistä. Puoluerajat muka sekaantuvat. Surettavaa lyhytnäköisyyttä! Kutsuin sanomal. miehemme kaikin meille joulun ensi arkipäiväksi.
Ponsivaliokunnassa saatiin hyvä sovinto. Niukkanen oli, nähtävästi peläten skandaalia, että valiokunta ehdottaa ponnen, joka joutuu tappiolle minun ponteni rinnalla, laatinut ehdotuksen, joka asiallisesti olikin vain minun ponsieni sisältö hieman nekatiivisemmin lausuttuna. Muokkauksessa olin mukana ja – lopputulos oli se, että ajatukseni suomal. puolueiden yhteistoiminnasta voitti vastustajain myötävaikutuksella. Ari esitti oman pontensa eikä luopunut siitä. Me muut päästiin yksimielisyyteen.
Kun ponnet esitettiin kokoukselle sanoin, että olin yhtynyt näihin ponsiin, koska ne sisälsivät asiallisesti sen, mitä minunkin ponteni, vain toisin sanottuna, ja ehdotin että minun kannattajani yhtyisivät ponsiin. Kajahti: hyvä! Ja kokous hyväksyi yksimielisesti lopulta sen kannan jota alustukseni edusti – vaikka edellis iltana näytti niin uhkaavalta.
Muista kokouksen asioista on laajat selostukset Ilkassa.
Ikävän vaikutuksen teki, että ”ministerit,” Niukkanen ja Hahl hammastelivät toistensa hallitusten politiikkaa esitelmissään. Se oli rumaa.
Kokous oli muuten sangen onnistunut. Edustajat saivat lopulta myöskin eläkeasiassa purkautua jonkun verran.
Illalla oli Jalmari Karhula luonani pitkän aikaa. Siinä on kaunishenkinen, hiljainen taiteilijasielu.
Sitte Paavon kanssa asemalle. Siellä Kaila, Tarkkanen ja Tamminen. Juna lähtee.
Vaunussa keskustelimme Riihimäelle asti Koivisto, Hongisto, Raitio, Västi ja Kaura.